Ero sivun ”Viski” versioiden välillä

 

'''Viski''' on [[vilja]]sta [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettu väkevä [[alkoholijuoma]]. Viski on peräisin [[Britteinsaaret|Britteinsaarilta]]; yleensä sen ajatellaan olevan kotoisin joko [[Skotlanti|Skotlannista]] tai [[Irlanti|Irlannista]]. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa. Sana ''viski'' ({{k-en | whisky}}, ''whiskey'') tulee [[Gaeli|gaelin kielen]] sanoista ''uisge beatha'' tai ''usquebaugh'' ’elämän vesi’. Ääntämistapa on muuttunut englannin kielen myötä muotoon whisky tai whiskey. Sanalla ''whisky'' viitataan yleensä nimenomaan skotlantilaisiin, [[wales]]ilaisiin ja nykyisin myös [[kanada]]laisiin viskeihin. ''Whiskey'' taas on yleensä [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisten]] tai irlantilaisten viskinvalmistajien käyttämä nimitys.

== Raaka-aineet ja valmistus ==

 

 

Viskit valmistetaan yleensä [[ohra]]sta, mutta esimerkiksi Amerikassa viskiä valmistetaan myös [[maissi]]sta ja [[Ruis|rukiista]]. Maissista valmistettua viskiä kutsutaan [[Bourbon (viski)|bourboniksi]].

Seuraavaksi maltaat ''mäskätään'' eli niissä oleva sokeri uutetaan veteen. Murskattu mallas kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen joki tai puro, joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli [[vierre]]ttä ja jäljelle jäävä [[mäski]] käytetään yleensä eläinten rehuksi. Vierteeseen lisätään hiivaa ja sen annetaan käydä muutaman päivän. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa. Loppuun käynyt [[olut]]ta muistuttava käynyt vierre tislataan.

 

 

Tislauspannusta saadaan ensimmäiseksi alkutisle (''foreshots''), joka ei kelpaa juotavaksi korkean [[metanoli]]pitoisuutensa vuoksi. Sen jälkeen saadaan lähinnä etanolia sisältävä keskiosa (''middle cut''), jota käytetään seuraavassa vaiheessa varsinaisen viskin valmistukseen. Keskiosan jälkeen tulee lopputisle (''feints''), joka sisältää puolestaan liikaa pitkäketjuisia alkoholeja ja [[fenoli|fenoleita]]. Lopputisle ja osa alkutisleestä otetaan talteen ja tislataan uudestaan seuraavan erän kanssa. Tislaus toistetaan joko kaksi (Skotlannissa) tai kolme kertaa (Irlannissa). Skotlantilainen Bruichladdich valmistaa myös X4-nimistä viskiä, joka on tislattu neljä kertaa.

== Viskin käyttö ==

{{lähteetön}}

 

Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera, ''on the rocks''. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattavat hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan se avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. ''barrel strength'', ''cask strength'', ''natural cask strength''), jotka usein ovat liian vahvoja (noin 60 prosenttia) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi.