Ero sivun ”Astrahanin sotaretki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 37:
1500-luvun alkuun mennessä aikoinaan mahtava [[Kultainen orda]] oli vetäytynyt pois [[Kazanin kaanikunta|Kazanin]] ja Astrahanin alueilta ja jättänyt hallinnolliseksi perinnökseen alueille perustamansa kaanikunnat.<ref name="MEDIEVAL1"> Martin 2007 s. 226 </ref> Ordan poistumista seurannut valtatyhjiö antoi Krimin kaaneille perimisoikeuteen perustuvan mahdollisuuden vaatia alueiden omistusta, sillä [[Giray]]-dynastiaan kuuluneet kaanit polveutuivat suoraan [[Tšingis-kaani]]sta. Vuonna 1551 valtaan noussut [[Devlet I Giray]] jatkoi tätä kamppailua, jonka tarkoitus oli saattaa Kazanin ja Astrahanin valtaistuimille hänen sukulaisiaan.<ref name="Davies-12">Davies 2007, s. 12</ref><ref name="DARIUSZ"/>
Myös Venäjä kuului Kultaisesta ordasta irronneisiin valtioihin. Vaikka kristinusko oli säilynyt sen pääuskontona, se oli ominut ordalta monia hallinnollisia ja poliittisia piirteitä, kuten esimerkiksi [[sekularismi]]n. Se oli ollut myös poliittisesti ja taloudellisesti sitoutunut ordaan ja maksanut tälle veroja. Sekä [[Moskovan ruhtinaskunta|ruhtinaskunnan]] ajan että myöhemmän [[Moskovan Venäjä|tsaarin valtakunnan]] itäiset raja-alueet olivat hajanaisesti asuttua aromaastoa, jonka vuoksi eri kaanikuntien tataarien oli helppo tehdä
===Venäjän laajeneminen Astrahaniin===
|