Ero sivun ”Väinö Tuomaala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p Muotoilua
Rivi 1:
'''Väinö Oskari Tuomaala''' ([[30. elokuuta]] [[1916]] [[Evijärvi]] – [[2. huhtikuuta]] [[1975]] [[Kurikka]]) oli suomalainen [[Kansanperinne|kansanperinteen]] kerääjä, museomies ja [[kotiseutuneuvos]].<ref name=talo>[http://vainontalo.blogspot.fi/p/perustietoa-vaino-tuomaalasta.html Väinöntalo – Järviseudun museo : Perustietoa Väinö Tuomaalasta]</ref>
 
Tuomaalan vanhemmat olivat talollinen Kaarle Kustaa Matinpoika Tuomaala ja Maria Seliina Marintytär Lahti. HänTuomaala kävi Vaasan [[kauppakoulu]]n ja hän toimi sitten Järvikunnan Osuuskaupan, Lappajärven Osuuskaupan ja Osuusliike Virtain myymälänhoitajana vuosina 1938–1945. Tämän jälkeen Tuomaala oli [[Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto|Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton]] palveluksessa kotiseutusihteerinä ja vt. toiminnanjohtajana 1945–1966. Hän oli maakuntaliiton hallituksen jäsen 1939–1945.<ref name=talo/>
 
Tuomaala oli lisäksi muun muassa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran kotiseutusihteerinä 1950–1953, Etelä-Pohjanmaan Pienteollisuusliiton sihteerinä 1950–1953 ja [[Suomen Kulttuurirahasto]]n Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamiehenä 1963–1975. Hän toimi [[Sukututkimus|sukututkimuksen]] opettajana Seinäjoen [[työväenopisto]]ssa 1964–1975. Tuomaala sai Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinnon, ja vuonna 1969 hän sai ensimmäisenä Suomessa kotiseutuneuvoksen arvonimen. <ref name=talo/>
 
Tuomaala keräsi runsaasti kansanperinnettä, kuten kansantarinoita, paikannimitietoja ja murresanastoa. Tuomaalaa enemmän kansanperinneaineistoa ovat keränneet vain [[Elias Lönnrot]] ja [[Samuli Paulaharju]]. Hän teki kansanperinteen keruumatkoja keskittyen erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueeseen sekä perusti useita pitäjä- ja [[Nuorisoseura|nuorisoseuroja]]. Hän perusti vuonna 1960 kotikyläänsä Evijärven [[Kerttuankylä]]än Suomen suurimman talonpoikaismuseotalon, [[Väinöntalo|Väinöntalon – Järviseudun Museon]], joka koostuu 19 eri rakennuksesta ja jossa on koottuna noin 20 &nbsp;000 museoesinettä. <ref name=talo/>
 
Tuomaala kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1975.<ref name=talo/> Väinö Tuomaalan poika on kansanedustaja [[Juhani Tuomaala]].
Rivi 11:
== Kirjallista tuotantoa ==
* ''Kotiseututyön opas : ohjeita kotiseutuasiainharrastajille''. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Seinäjoki 1946
* ''Evijärven Kultalahti 1548-19531548–1953''. Evijärvi-seuran julkaisuja 2. Vaasa 1953
* ''Haapajärvenkylän asutushistoriaa''. Evijärvi-seuran julkaisuja 1. Vaasa 1953
* ''Järviseudun entisyyttä'' ; [[Erkki Lammi]]n kertomaa ; koonnut Väinö Tuomaala. Lappajärvi-seuran julkaisuja n:o 1. Lappajärvi 1959, 1996
* ''Evijärven seurakunnan alkuvaiheita : Evijärven seurakunnan 200-vuotisjuhlassa 6. 6. 1960 julkaisijan pitämä juhlaesitelmä''. Järviseudun museon julkaisuja 1. Vaasa 1960
* ''Lappajärven Murtoniemi 1624-19601624–1960''. Lappajärvi-seuran julkaisuja n:o 2. Vaasa 1960
* ''Runo Soinin kirkosta : runoa ja tarinaa seurakunnan syntyajoilta''. Järviseudun museon julkaisuja 2. Seinäjoki 1963
* ''Evijärven Väinöntalo'' ; museon kuvailu Väinö Tuomaala ; alkukirjoitus [[Kustaa Vilkuna]] ; piirrokset [[Pirkko Puurunen]] ; toimittaja [[Toivo Vuorela]]. Väinö Tuomaalan museosäätiö, Seinäjoki 1966
* ''Tarujen Pyhävuori''. Järviseudun museon julkaisuja 3. Evijärvi 1966
* ''[[Erkki Lahti (kuvanveistäjä)|Erkki Lahti]], pohjalainen kuvanveistäjä 1816-18581816–1858''. Järviseudun museon julkaisuja 5. Seinäjoki 1967
* ''Tarujen Simpsiö''. Lapuan kaupunki, Lapua 1978
* ''Kansan kertomaa Alavudelta'' ; muistiinkirjoittanut Väinö Tuomaala. Alavus-seura, Alavus 2015, alunperinalun perin julkaistu 1951
 
== Toimitustöitä ==