Ero sivun ”Méduse (1810)” versioiden välillä

32 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
Kh
p (kh)
(Kh)
'''Méduse''' oli vuonna 1810 vesillelaskettu 40-tykkinen [[Ranskan merivoimat|Ranskan laivaston]] [[Pallas-luokka (fregatti)|Pallas-luokan fregatti]]. Alus osallistui [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotiin]] ja erityisesti vuosikymmenen vaihteen [[Mauritiuksen taistelut|Mauritiuksen taisteluihin]] sekä iskuun Karibianmerelle.
 
[[Bourbon (suku)|Bourbonien]] palattua valtaan aluksesta tehtiin aseistettu kuljetusalus, jonka tehtävänä oli kuljettaa siirtokuntia jälleen valvontaan otettaessa Ranskan hallinnon henkilökuntaa [[Saint-Louis (Senegal)|Saint-Louisiin]] [[Senegal]]iin. Aluksen kyvyttömäksi osoittautuneen päällikön ohjausvirheen vuoksi alus ajautui [[Mauretania]]n edustalla heinäkuussa 1816 [[Arguinin matalikko|Arguinin matalikolle]], jossa se haaksirikkoutui. Aluksen miehistö ja matkustajat pelastautuivat aluksen veneisiin ja pikaisesti tehdylle lautalle. Pelastusvene, joka veti perässään lauttaa, hylkäsi sen kuitenkin pian lähdön jälkeen ulapalle. Ainoastaan kourallinen lautalla olleista pelastui.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 3/2014, s.64–71</ref>
 
Lautalla koettujen kauhujen tultua julkisuuteen ''Médusesta'' tuli yksi purjelaivakauden tunnetuimmista haaksirikkoutuneista aluksista. [[Théodore Géricault]] maalasi tapahtuman innoittamana teoksen ''[[Medusan lautta]]'', joka ei kuitenkaan saanut suuremmalti kehuja kriitikoilta. Nykyään maalausta pidetään yhtenä [[Romantiikka|romantiikan]] ajan [[Ranskan taide|Ranskan taiteen]] pääteoksista.<ref name="TKH"/>
 
== Palvelus ==
Vuonna 1811 ''Méduse'' lähetettiin ''Nymphen'' kanssa [[Jaava]]n rannikolle, jossa alukset muodostivat Joseph-Francois Raoulin alaisuudessa toimineen fregattiviirikön. Alukset saapuivat 2. syyskuuta Britannian kuninkaallisen laivaston 32-tykkisen fregatin ''HMS ''Bucephaluksen'' varjostamina [[Surabaya]]an. Kaksi päivää myöhemmin toinen brittialus ''HMS ''Barracouta'' liittyi varjostavaan osastoon, mutta se menetti kontaktin ranskalaisiin 8. syyskuuta. ''Méduse'' ja ''Nymphe'' haastoivat 12. syyskuuta ''HMS ''Bucephaluksen'', joka pakeni kadottaen varjostettavansa seuraavana päivänä. ''Méduse'' palasi [[Brest (Ranska)|Brestiin]] 22. joulukuuta, minkä jälkeen se palveli [[Atlantin valtameri|Atlantilla]]. Vuonna 1814 alus kuului laivasto-osastoon, joka lähetettiin valtaamaan [[Guadaloupe]].
 
Napoleonin syrjäyttämisen ja Bourbonien valtaan palaamisen jälkeen [[Ludvig XVIII]] pyrki palauttamaan laivaston johtoon kuningasmielisiä upseereita. Tämän seurauksena ''Médusen'' päälliköksi nimettiin varakreivi [[Hugues Duroy de Chaymareys]], vaikka hän ei ollut ollut merellä kahteenkymmeneenviiteen25 vuoteen.<ref name="TKH"/>
 
''Méduse'' lähti [[17. kesäkuuta]] [[1816]] [[Rochefort (Charente-Maritime)|Rochefortista]] yhdessä varastolaiva ''Loiren'', [[priki]] ''Argusin'' ja [[korvetti]] ''Échon'' kanssa vastaanottaakseen briteiltä Saint-Louisin satamakaupungin Senegalista. Alus kuljetti matkustajia, joiden joukossa olivat muun muassa Senegalin kuvernööriksi määrätty eversti Julien-Désiré Schmaltz vaimonsa Reine Schmaltzin kanssa. Aluksella oli lisäksi sotilaita, toimihenkilöitä ja virkamiehiä, kaikkiaan noin 400 henkeä. Heistä 160 kuului laivan miehistöön. [[Madeira]]lle alus saapui 27. kesäkuuta.<ref name="TKH"/>
''Méduse'' ylitti [[päiväntasaaja]]n heinäkuun ensimmäisenä päivänä, ja tapauksen kunniaksi kapteeni järjesti naamiaiset. Juhlinnan aikana laiva joutui väärälle reitille. Suunnistusvirheen takia se törmäsi [[hiekkasärkkä|hiekkasärkälle]] [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikan]] matalavetisellä rannikolla. Laivan irrottaminen epäonnistui, pääasiassa siksi, että kapteeni kieltäytyi heittämästä tykkejä yli laidan. Useiden päivien kuluttua laiva alkoi hajota, jolloin kapteeni määräsi sen hylättäväksi.{{Lähde}}
 
Kuusi pelastusvenettä osoittautuivat riittämättömiksi kaikkien aluksella olleiden kuljettamiseen, joten rakennettiin lautta köysillä yhteen kiinnitetyistä lankuista. Pakokauhun vallitessa kapteeni ja vanhemmat upseerit pakenivat vahvimpiin veneisiin, luvaten hinata lauttaa. Hinausköydet kuitenkin katkaistiin pian lähdön jälkeen, ja lautta jäi ajelehtimaan ankaraan merenkäyntiin.
 
== Lautalla ==
{{Medusan lautta}}
[[Tiedosto:Medusa-contemporary engraving.jpg|thumb|225px|Mallipiirustus lautasta, jolla olleista 147 hengestä vain 15 pelastui 13 päivää myöhemmin. Näistäkin vielä 5viisi henkeä kuoli hetimitenhetimmiten. <ref name="Darcy">Grigsby, Darcy Grimaldo. ''Extremities: Painting Empire in Post-Revolutionary France''. [[Yale University Press]], 2002. 177. ISBN 0-3000-8887-6</ref>]]
Sataneljäkymmentäseitsemän147 ihmistä, mukaan lukien yksi nainen ajelehti lautalla, jonka mitat olivat vain 20 x 7 metriä. Seitsemäntoista17 miestä päätyi mieluummin odottelemaan pelastusta haaksirikkoutuneella aluksella kuin uskaltautumaan ylikansoitetulle lautalle.
 
Ketään ei nimetty lautan johtajaksi, eikä [[merikartta]]a annettu mukaan. Airoja tai peräsintä ei ollut. Masto ja purjeet olivat improvisoituja, mutta niillä oli vain vähän vaikutusta. Lastinsa alla alus ei kellunut kunnolla – puuosat upposivat toistuvasti metrin pinnan alle –, ja pieni annos kosteita laivakorppuja liukeni veteen muutamassa tunnissa. Lautalla oli vaikea liikkua ja mahdotonta nukkua.
 
Ensimmäisenä yönä lautan ajelehtiessa aallokossa, katosi kaksikymmentä20 niistä ihmisistä, jotka oli pakotettu lautan reunoille. Toisena yönä oli kaksi humalaisten kapinaa niitä upseereita kohtaan, jotka yrittivät ohjata lauttaa sen keskelle asennetulta korokkeelta ja säännöstellä ruoka-annoksia. Taistelut johtivat 65 hengen kuolemaan. Kolmantena päivänä, hallusinaatioiden ja houretilojen vallitessa alkoi ihmissyönti. Niille, jotka saattoivat vastustaa kiusausta syödä tovereitaan, lahjoitettiin ylimääräinen annos viiniä.
 
Seitsemännen päivän tullessa vain 27 ihmistä oli elossa. Osa heistä kärsi unen, ruoan ja veden puutteen vuoksi harhoista. Jotkut olivat vaikeasti haavoittuneita tai sairaita. Ainoa tavanomainen ruoka oli pieni saalis liitokaloja. TätäSaalista ei pystytty jakamaan järkevästi, joten päätettiin, etusijanettä olevanetuoikeus saaliiseen oli niillä, joilla olisi selvä mahdollisuus selviytyä. Koska ruokaa ei voitu tuhlata niille, jotka kuitenkin lopulta kuolisivat, toimintakyvyttömät tapettiin. Eräs heistä oli nainen, jonka reisi oli murtunut.
 
Myöhemmin kaikki aseet, heitettiin mereen ruumiiden perään, lukuun ottamatta yhtä [[sapeli]]a kärsimysten lopettamista varten.
 
Kuuden päivän jälkeen jäljellä olevat viisitoista15 onnistuivat pysyttelemään elossa ja suhteellisen rauhallisina,. He pysytellenpysyttelivät päivisin kankaan suojassa kuumuudelta ravintonaan viiniä, ulosteita, merivettä, ihmislihaa, yksi sitruuna ja kolmekymmentä30 valkosipulinippua.
 
Valkoisten perhosten vierailu lautalla herätti toivoa lähellä olevasta maasta, jota ei kuitenkaan ollut näkyvissä. Lopulta heinäkuun 17. päivän aamuna laiva ilmestyi horisonttiin.<ref name="TKH"/>
{{Sitaatti|Laivan näkeminen levitti meissä ilon, jota on vaikea kuvata. Kuitenkin pelot sekoittuivat pian toiveisiimme, aloimme havaita että lauttaamme joka oli vain vähän veden yläpuolella oli vaikea erottaa sellaiselta etäisyydeltä. Yritimme kaikkemme että meidät huomattaisiin, kasasimme korimme pinoon, jonka päälle asensimme erivärisiä nenäliinoja. Valitettavasti, kaikista näistä merkinannoista huolimatta, priki katosi. Ilon houretilasta siirryimme masennukseen ja suruun.}}{{tarkenna|Sitaatin lähde puuttuu}}
 
Myöhemmin samana päivänä, sama alus – ''Argus'', joka oli osa laivasaattuetta, jossa ''Méduse'' oli alun perin purjehtinut – äkkiä palasi takaisin. Se oli lähetetty etsimään lauttaa ja löysi viisitoista15 eloonjäänyttä. Viidelle heistä apu oli kuitenkin tullut liian myöhään. He kuolivat pian Senegaliin saapumisen jälkeen. Laivalle jääneistä 17 miehestä vain kolme oli elossa pelastusretkikunnan saapuessa. Heistäkin kaksi kuoli matkalla rantaan.<ref name="TKH"/>
 
==Jälkipuinti==
3 219

muokkausta