Ero sivun ”Westcottin ja Hortin laitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p +linkki |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön|}}'''Westcottin ja Hortin tekstilaitoksella''' tarkoitetaan [[Brooke Foss Westcott|B. F. Westcottin]] ja [[Fenton John Anthony Hort|F. J. A. Hortin]] laatimaa [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[koinee|kreikankielistä]] tekstilaitosta, joka on julkaistu vuonna [[1881]]. Seuraavana vuonna [[1882]] ilmestyi Hortin laatima johdanto ''Introduction to the New Testament in the Original Greek'', joka esitteli heidän tekstilaitokseen sovelletun [[tekstikritiikki|tekstikriittisen metodin]].
1500-luvulta 1800-luvulle saakka yksinomainen käytetty Uuden testamentin kreikankielinen teksti oli [[Textus Receptus]]. Ajan kuluessa löytyi vanhempia, aiemmin tuntemattomia Uuden testamentin käsikirjoituksia, jotka tekstiltään poikkesivat joissakin kohdissa merkittävästi Textus Receptuksesta. Samalla epäily Textus Receptuksen luotettavuutta kohtaan kasvoi, ja 1800-luvulla alettiin laatia kriittisiä Uuden testamentin tekstilaitoksia, jotka perustuivat vanhimpiin tunnettuihin käsikirjoituksiin. Ennen Westcottia ja Hortia uusia tekstilaitoksia laativat mm. Karl Lachmann ja
Westcottin ja Hortin tekstilaitos perustuu Uuden testamentin aleksandrialaista tekstimuotoa edustaviin käsikirjoituksiin, erityisesti [[Codex Vaticanus|Codex Vaticanukseen]] ja [[Codex Sinaiticus|Codex Sinaiticukseen]]. Tässä suhteessa Westcottin ja Hortin laitos poikkeaa Textus Receptuksesta, joka perustuu pääosin bysanttilaista tekstimuotoa (katso [[Bysantin tekstilaitos]]) edustaviin käsikirjoituksiin. Westcott ja Hort hylkäsivät bysanttilaisen tekstimuodon koska he katsoivat, että se oli koottu 300-luvulla yhdistelemällä aleksandrialaisen ja ns. länsimaisen tekstimuodon (jota edustaa [[Codex Bezae]]) mukaisia lukutapoja ja kirkollisella asetuksella määrätty otettavaksi käyttöön kirkon standarditekstinä. Bysanttilaisen tekstimuodon hylkääminen, joka on edelleen Uuden testamentin tekstikritiikin vallitseva lähtökohta, perustui kuitenkin suurelta osin todistamattomiin ennakko-oletuksiin. Westcottin ja Hortin laitoksen teksti seuraa lähemmin Codex Vaticanuksen kuin minkään muun käsikirjoituksen tekstiä ja edustaa julkaistuista tekstilaitoksista edelleen puhtaimmin aleksandrialaista tekstimuotoa.
| |||