Ero sivun ”Savukaasu” versioiden välillä

Savukaasujen koostumukseen ja erityisesti haitallisuuteen vaikuttaavaikuttavat merkittävästi prosessi (voimalaitoskattila, polttomoottori, tulisija, hallitsematon palo esimerkiksi metsäpalo) ja polttoaine. Haitta-aineiltaan vähäpäästöisimpiä ovat kaasumaiset polttoaineet, kun taas toista ääripäätä edustaa kiinteiden ja epähomogeenisten polttoaineiden polttaminen (esimerkiksi jätteen polttaminen pientulisijoissa).

Hyvän palamisen merkkinä savukaasut ovat värittömiä, ja hajuttomia, ja kylmemmällä ilmalla niistä lauhtuva vesihöyry muodostaa puhtaan valkoisen savuvanan, "revonhännän". Mikäli ilmassa tuntuu savun hajua, on palotapahtuma epätäydellinen. Savukaasun koostumusta voidaan selvittää [[päästömittaus|päästömittauksin]].

Teollisuudessa ja energiantuotannossa kiinteiden polttoaineiden savukaasut puhdistetaan lähes poikkeuksetta. Tyypillisiä puhdistusmenetelmiä ovat muun muassa sähkösuodattimet (hiukkasille) pesurit (mm. hiukkasille, [[rikkidioksidi]]lle ja muille haitta-aineille), pussisuodattimet, jälkipolttimet (haihtuville [[hiilivety|hiilivedyille]]) ja katalyyttiset puhdistimet. Lisäksi muun muassa korkealla palamislämpötilalla ja palotapahtuman kestolla saadaan haitta-aineiden määrä erittäin pieneksi. Tämän vuoksi esimerkiksi [[jätteenpoltto]] voimalaitosmittakaavassa on lähentelee ilmaan vapautuvilta päästöiltään [[maakaasu]]n polttamista. Kotitalouksissa roskienpoltto on kiellettyä{{lähde}}, ja muodostuvat savukaasut ovat erittäin haitallisia.{{lähde}} Roskien pienpolton savukaasut voivat sisältää muun muassa [[Polyklooratut dibentsodioksiinit|PCDD]]-, [[Polyklooratut dibentsofuraanit|PCDF]]- ja [[Polysykliset aromaattiset hiilivedyt|PAH-yhdiste]]itä, [[vetykloridi]]a ja [[vetyfluoridi]]a. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat voimakkaasti syövyttäviä aiheuttaen tulisijojen muurausten, metallien ja lasiosien syöpymistä.

Lähinnä polttoaineiden kehittymisen ja puhdistintekniikan kehittymisen myötä savukaasujen haitta-aineet ovat vähentyneet (esimerkiksi rikkidioksidi, [[lyijy]]). Merkittäväksi haitta-aineeksi on tutkimusten perusteella osoittautumassa [[pienhiukkanen|pienhiukkaset]]. Pienhiukkasten haitallisuus riippuu käytetystä polttoaineesta, ja on tuloksia{{lähde}}, joiden perusteella fossiilisten öljyjen [[noki|noen]] pienhiukkaset olisivat terveydelle haitallisempia kuin esimerkiksi puun pienpoltosta muodostuvat.

Kotitalouksissa ja erityisesti kesämökeillä käytettyjen tulisijojen tuottamat savukaasujen haitta-aineet (erityisesti hiukkaset, hiilivedyt ja häkä) ovat yksikköpäästöltään esimerkiksi voimalaitospolttoon verrattuna kertaluokkia suuremmat. On arvioitu, että esimerkiksi Suomen kesämökkien tulisijojen hiukkaspäästöt vuodessa ovat suuremmat kuin Suomen teollisuuden ja voimantuotannon kokonaispäästöt. Savukaasuista johtuvia ilmanlaatuongelmia tavataankin muun muassa omakotitaloalueilla, joilla puun polttaminen on suosittua. Ongelma on tiedostettu, ja puun polttamiseen käytettävien tulisijojen vaatimukset tulevat kiristymään.