Avaa päävalikko

Muutokset

482 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
→‎Sodan jälkiselvittely: Avattu hieman valtaanpaluun tapahtumia + viite
Vuonna 1944 parlamentin ja senaatin yhteisistunnossa valittiin kuningas Leopold III:n veli [[Kaarle (Belgia)|Kaarle]] sijaishallitsijaksi. Tämä vannoi virkavalansa [[20. syyskuuta]] 1944 ja jatkoi tehtävässä [[30. heinäkuuta]] [[1950]] saakka. Tehtävän hoidossa hänellä oli kaikki hallitsijalle kuuluva valta.
 
Vuonna12. maaliskuuta 1950 järjestettiin kansanäänestys, jossa pieni enemmistö (57,68&nbsp;%) kannatti kuninkaan paluuta [[Belgia]]an. KuninkaallisenKuningas perheenilmoitti paluuneljä synnyttipäivää laajojamyöhemmin mellakoita,antavansa etenkinmaan ranskankielisessäparlamentin päättää hänen paluustaan. [[Gaston Eyskens]]in hallitus erosi 18. maaliskuuta ja kaksi päivää myöhemmin maassa järjestettiin laajoja mielenosoituksia. [[Vallonia]]ssa ja Brysselissä pidettiin 24. maaliskuuta päivän mittainen yleislakko.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 16–17 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Mellakoita esiintyi etenkin ranskankielisessä Valloniassa, kansanäänestyksessä vallooneista 58&nbsp;% vastusti kuninkaan paluuta kun [[Flaamit|flaameista]] sitä kannatti 72,2&nbsp;%. Tässä oli lisää aihetta kahden kieliryhmän väliselle konfliktille. Nämä tapahtumat saivat kuninkaan luovuttamaan valtakunnan johtamisen 20-vuotiaalle pojalleen ja tämä tuli valtaan kuningas [[Baudouin I]]:nä.
 
Hallitsijan tehtävät jätettyään kuningas Leopold keskittyi lähes kokonaisuudessaan tieteelliseen tutkimustyöhönsä [[Kulttuuriantropologia|sosiaaliantropologina]]. Hän matkusteli tieteellisen työnsä puitteissa ympäri maailmaa ja vietti pidemmän aikaa esimerkiksi [[Senegal]]issa. Hän osallistui politiikkaan melko harvakseltaan, mutta [[Kritiikki|kritisoi]] jyrkästi Belgian tapaa vapautua siirtomaistaan.
27 561

muokkausta