|
[[Tiedosto:Battle-of-Fontenoy.jpg|pienoiskuva|300px|Fontenoyn taistelu 1745. [[Itävallan perimyssota]] käytiin, kun [[Maria Teresia]] peri [[Habsburgien monarkia]]n. Siihen liittyivät mukaan monet ajan eurooppalaisista valtioista, kuten Ranska, Preussi, Espanja, Baijeri, Saksi, Napolin kuningaskunta, Genovan tasavalta, Ruotsi, Itävalta-Unkari, Iso-Britannia, Braunschweig-Lüneburg, Alankomaiden tasavalta, Saksi, Sardinian kuningaskunta ja Venäjä.]]
'''Perimyssota''' on [[sota]], jonka osapuolet kannattavat eri vallanperijäävallanperijöitä [[Monarkki|monarkiksi]] tilanteessa, jossa voimassa oleva [[Kruununperimysjärjestys|kruununperimysjärjestys]] on epäselvä tai kyseenalaistetty. Tyypillisesti perimyssota on [[Kruununtavoittelija|kruununtavoittelijoiden]] kesken käyty [[sisällissota]], jossa tavoittelijoita tukevat kuninkaallisen [[hovi]]n kilpailevat ryhmittymät. Perimyssotiin saattavat osallistua ja niitä saattavat myös käynnistää ulkomaatulkomaiset liittoutumallaliittolaiset, jommankummanjotka osapuolentukevat kanssa,jompaakumpaa jolloinosapuolta. Tällöin sota saattaa laajentua eri osapuolten liittolaissuhteiden myötä monta valtiota käsittäväksi kokonaisuudeksi. Kiista vallan, valtakunnan tai sen osien perimisestä oli tyypillinen sodan syttymisen syy aina 1700-luvun lopulle asti, mutta perimissodat ovat olleet harvinaisia sen jälkeen, kun suurin osa kuningashuoneista joko lakkautettiin tai menetti valtaansa.
Perimyssodat liittyvät erityisesti historiallisiin yhteiskuntiin, joiden valtiomuotona olivat esimerkiksi [[feodalismi|feodalistinen]] [[monarkia]] tai [[absoluuttinen monarkia]]. Noina aikoina tyypillisesti valta kuului perimisjärjestyksen mukaan yksilöille, jotka edustivat omia [[Dynastia|dynastioitaan]], kuningashuoneitakuningashuoneitaan ja aatelissukujaaatelissukujaan. Erityisesti Euroopassa kuningashuoneethallitsija- ja aatelissuvut naittivat jäseniään eri valtioiden ja vasallivaltioiden kuningashuoneisiin ja toisiin aatelissukuihin, ja toivotussa tapauksessa syntyneiden lasten myötä suku sai itselleen perimisjärjestykseen tai katsomaansa perimisoikeuteen perustuvan mahdollisuuden vaatia edesmenneen hallitsijan alueita itselleen. Lisäksi hallitsija saattoi kuoltuaan jättää useita lapsia, jotka pahimmissa tapauksissa kiistelivät kaikki keskenään pääsystä valtaistuimelle.
Tämän vuoksi myösMyös Euroopan ulkopuolella syntyi perimissotia, vaikka kuningashuoneiden väliset naimakaupat eivät yleensä samalla tavalla siirtäneet perimisoikeuksia valtakunnan tai kuningashuoneen ulkopuolelle kuin Euroopassa. JoissakinNäissä periytyvänsodissa tyypillisesti hallitsijan lähiomaiset taistelivat vallasta. Periytyvän monarkian valtioissa ja valtakunnissa pyrittiin estämään perimyssotia eri keinoin. Esimerkiksi [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]] perimyssotia pidettiin vaarallisena, koska [[Osmanien interregnum]]in aikana (1402-1413) käytiin monta sotaa, joissa edesmenneen sulttaani [[Bayezid I]]:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta. Näiden sotien aikana kuoli paljon ihmisiä ja omaisuutta tuhottiin valtavasti. Valtakunta oli myös vaarassa jakautua ja menettää alueitaan. Välttääkseen saman vaarantoistumisen [[Mehmed II]] surmautti kaikki veljensä noustuaan valtaistuimelle 1444. TapaTapaa jäikäyttivät käyttöönmyös ylimonet muut osmanien sulttaanit seuranneen kahdensadan vuoden ajaksiaikana. Myös Euroopassa mahdollisia kilpailijoita pyrittiin surmaamaan salamurhaamalla, tai estämällä heidän valtapyrkimyksensä juonittelun keinoin.
Vallan, valtakunnan tai sen osien periminen olivat tyypillisiä sodan syitä aina 1700-luvun lopulle asti,loppua jolloinlähestyttäessä valta alkoi jakautumaan kuningashuoneilta ja aatelistolta kansaa edustaville laitoksille erityisesti Euroopassa. Useimmista monarkioista tuli [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillisia]], eikä sotimisen aloittaminen ollut enää yksinomaan monarkin päätettävissä. Vaikka konflikteja ja sotia on syntynyt myös uudempia [[valtiomuoto]]ja edustavien valtioiden sisälle ja välille, niin yksi nykyaikaisen valtiomuodon [[Demokratia|demokraattisen]] [[Tasavalta|tasavallan]] merkittävistä puolustuksista on se, ettei sen vapailla ja yleisillä vaaleilla valittavaan valtiojohtoon perustuva järjestelmä mahdollista enää perimissodan syntymistä.
==Perimyssotia==
|
