Ero sivun ”Salvador Dalí” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: uusi lähde |
lisää taiteesta ym. |
||
Rivi 34:
Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin muissa surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí itse muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi ja [[fasismi]]lle myönteisemmäksi, eikä hän vastustanut [[Francisco Franco|Franco]]n diktatuuria [[Espanjan sisällissota|sisällissodan]] päättymisen 1939 jälkeen. Surrealistijohtaja [[André Breton]] karkottikin Dalín surrealistien riveistä lopullisesti jo samana vuonna.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 256–257.</ref> Breton syytti Dalía fasistisista mielipiteistä, itsekeskeisyydestä, itsensä korostamisesta ja taloudellisesta ahneudesta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.artelino.com/articles/salvador_dali.asp | Nimeke = Salvador Dali Biography – 1904–1989| Julkaisija = Artelino }}</ref> Eräät myöhemmätkin kriitikot ovat nimittäneet Dalía fasistiksi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.countercurrents.org/dali-navarro121203.htm| Nimeke = Salvador Dali, Fascist | Tekijä = Navarro, V | Julkaisija = Countercurrent.org}}</ref> Dalí itse kiisti olevansa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti hitleriläinen.<ref>Greeley, Robin Adèle (2006). ''Surrealism and the Spanish Civil War'', s. 81. Yale University Press. ISBN 0-300-11295-5</ref>
Dalí suunnitteli García Lorcan kanssa teatterihanketta vuonna 1934. Idea toteutettiin vuonna 1939 baletissa ''Bacchanale''. Dalí lavasti myös baletit ''Labyrinth'' (1941) ja ''Kolloquium der Gefühle'' (1944).<ref>Weyers 2001, s. 54-55.</ref>
[[Kuva:Salvador Dalí 1939.jpg|thumb|left|200px|Dalí vuonna 1939.]]
Dalí osti vuonna 1939 itselleen huvilan [[Port Lligat]]in kylästä ja laajensi sitä.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 256.</ref> Hän muutti 1940 Yhdysvaltoihin pakoon toista maailmansotaa ja oleskeli lähinnä [[New York]]issa aina vuoteen 1948 saakka. Yhdysvalloissa vietetty aika toi Dalílle aiempaakin suurempaa menestystä. Hänen näyttelynsä kiersi maan suurimmissa kaupungeissa, ja hän julkaisi omaelämäkertansa, josta tuli myyntimenestys.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 258.</ref> Hän teki yhteistyötä [[Walt Disney]]n kanssa: he suunnittelivat surrealistista [[piirroselokuva]]a ''[[Destino]]'', mutta tuotanto keskeytettiin ja elokuva valmistui vasta vuonna 2003.<ref>Gabler, Neal: ''Walt Disney: Amerikkalaisuuden ikoni'', s. 439–441, 446. WSOY, Helsinki 2008. ISBN 978-951-0-33778-3</ref> [[Alfred Hitchcock]]ille Dalí suunnitteli lavasteet elokuvan ''[[Noiduttu]]'' (1945) unijaksoon.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 258.</ref>
Yhdysvalloissa Dalí maalasi paljon kuvia kirjoihin sekä suunnitteli pukuja, näyteikkunoita ja koruja sekä osallistui mainosten suunnitteluun ja työskenteli aikakauslehdille. Hän maalasi myös paljon yläluokan muotokuvia tilaustyönä. Dalín kaupallisen vaiheen innoittamana André Breton muodosti hänen nimestään [[anagrammi]]n ”Avida Dollars” eli ”Dollarinhimoinen”.<ref>Weyers 2001, s. 47–48.</ref>
Palattuaan 1948 Eurooppaan ja Port Lligatiin Dalí jatkoi uraansa. Hän suunnitteli valtavan määrän erilaisia kaupallisia tuotteita kuten seinäpapereita ja postimerkkejä. Hän esiintyi myös televisiomainoksessa hullua esittäen. Dalín esiintymiset veivät häneltä uskottavuutta taiteilijana asiantuntijoiden silmissä, mutta hänen näyttelynsä olivat suurmenestyksiä.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 258–259.</ref>
=== Viimeiset vuodet ===
Dalí maalasi 1970-luvulla enää vähän.<ref>Weyers 2001, s. 83.</ref> Hän teki kokeiluja [[Hologrammi|hologrammeilla]], mutta luopui kokeilusta pian tekniikan puutteellisuuden vuoksi.<ref>Weyers 2001, s. 86.</ref> Hän maalasi myös useita [[Stereoskopia|stereoskooppisia]] töitä erikoiskameralla otettujen valokuvien pohjalta.<ref>Weyers 2001, s. 86-87.</ref>
Dalí työskenteli ahkerasti aina 70-vuotiaaksi asti, kunnes hänen terveytensä alkoi horjua 1970-luvun puolivälissä. Gala kuoli 1982 ja Dalí vietti viimeiset vuotensa lähes erakkona. Hän sai vuonna 1986 palovammoja tulipalossa. Dalí kuoli 23. tammikuuta 1989. Hänet haudattiin Figuerasiin.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 259.</ref>
==Taiteilijana==
Dali oli julkisuutta rakastanut valovoimainen taiteilija ja suuren yleisön keskuudessa hyvin suosittu. Hänen huomiota herättävät viiksensä tekivät hänestä tunnetun myös taiteen ulkopuolella. Dalísta sanottiin myös arvostelevasti, että hän oli pelkkä kyvykäs showmies, rahan kerääjä eikä vakava taiteilija.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 260.</ref> Dalí oli ensimmäisiä taiteilijoita, joka käytti julkisuutta taiteellisena ilmaisumuotona.<ref>Weyers 2001, s. 80-81.</ref> Hän toi itseään esille koko elämänsä ajan esiintymisillään ja oudoilla mainostempauksillaan. Hän saavutti 1960-luvulta alkaen television kautta yleisön, jota hänen taiteensa ei kiinnostanut, ja hän olikin Picasson ohella aikansa kuuluisin elävä taiteilija.<ref>Weyers 2001, s. 75.</ref>
Dalí tunnetaan ensisijaisesti maalauksistaan, ja hänen maineensa perustuu valtaosin hänen 1930-luvulla maalaamiinsa surrealistisiin teoksiin. Dalí oli taiteilijana kuitenkin hyvin monipuolinen. Hän kokeili ensimmäisten taiteilijoiden joukossa uusia tekniikoita kuten [[holografia]]a. Hän teki maalausten lisäksi piirustuksia, painokuvia, veistoksia ja omintakeisia taide-esineitä. Hän kirjoitti useita omaelämäkertoja, romaanin ''[[Arvoituksellisia kasvoja]]'' (1944) ja taidearvosteluja. Lisäksi hän suunnitteli sisustuksia ja muotia sekä teki lasi- ja korutaidetta ja elokuvia.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 261–262.</ref>
Dalí oli tuottelias kirjailijana. Hän julkaisi kaksi päiväkirjaa, useita näennäisomaelämäkerrallisia teoksia, romaanin, runoja sekä lukuisia taidetta käsitteleviä manifesteja ja esseitä. Kirjoituksissaan Dalí usein selitti omien maalaustensa tulkintoja. Dalí oli myös suosittu esitelmöijä, jonka luennot olivat assosiaatioineen ja liioitteluineen kuin taideteoksia.<ref>Weyers 2001, s. 64–65.</ref>
Surrealistisena maalarina Dalí kertoi pyrkivänsä ”materialisoimaan läpikotaisin irrationaalisia kuvia hyperrealistisella tarkkuudella” ja kutsui taulujaan ”käsinmaalatuiksi univalokuviksi”. Luomisprosessiaan Dalí nimitti ”paranoidis-kriittiseksi menetelmäksi”.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 263.</ref> Viimeisissä töissään Dalí kokeili myös [[Abstrakti ekspressionismi|abstraktia ekspressionismia]] ja [[poptaide]]tta sekä teki joukon uskonnollisia töitä.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 265.</ref>▼
Dalí kuvitti omia kirjoituksiaan ja muiden kirjailijoiden teoksia. Hänen kirjakuvituksensa olivat haluttuja etenkin 1950- ja 1960-luvuilla, sillä ne takasivat kirjoille suuret myyntiluvut. Dalí kuvitti esimerkiksi [[Dante]]n, [[Cervantes]]in, [[Mao]]n ja [[Goethe]]n teoksia.<ref>Weyers 2001, s. 78–79.</ref>
===Taidemaalarina===
Asuessaan Madridissa 1920 luvulla Dalí kehitti oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa.<ref>Weyers 2001, s. 17.</ref> Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka käsitteen hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.<ref>Weyers 2001, s. 45.</ref>
Opiskeluaikoinaan Dalí kokeili rinnakkain useita tyylejä, kuten [[impressionismi]]a ja [[dadaismi]]a. Hän sai omaan [[Fotorealismi|fotorealistiseen]] tyyliinsä erityisen paljon vaikutteita Pablo Picasson klassisistisista teoksista. Vuoden 1924 lopulla Dalí suosi uusasiallista tyyliä maalatessaan sisartaan.<ref>Weyers 2001, s. 18.</ref>
Dalí ryhtyi sijoittamaan vapaan assosiaation tuottamia aiheita epätodelliselta vaikuttaviin maisemiin vuonna 1926 saatuaan vaikutteita [[Joan Miró]]lta, [[Giorgio de Chirico]]lta ja [[Yves Tanguy]]lta. Hän maalasi [[Costa Brava]]n kalliotaustoihin vartalon, raajojen ja kasvojen kappaleita sekä aasinruhoja ja lintujen luurankoja mätänemisen kohteina. Näitä maalauksia on tulkittu elämäkerrallisesti sekä pyrkimyksenä luoda maalauksia, jotka esittävät Dalín sanoin ”konkreetin irrationaalisuuden käsintehtyä värivalokuvausta”.<ref>Weyers 2001, s. 19.</ref>
Dalín surrealistinen vaihe kattoi vuodet 1929–1936, jolloin hän maalasi tunnetuimmat teoksensa. Hän myös selosti ajatuksiaan ja niiden toteutusta lukuisissa esseissään, joita ilmestyi surrealistisissa julkaisuissa.<ref>Weyers 2001, s. 23.</ref> Dalí teki lisäksi surrealistisia esineitä ja kirjoitti niistä. Hänen mukaansa merkitykseltään symboliset esineet eivät soveltuneet mekaaniseen käyttöön, vaan perustuivat mielikuviin ja fantasioihin, jotka ilmentävät piilotajuista toimintaa. Hänen mukaansa tällaiset esineet täyttäisivät maailman ja murentaisivat tarpeettomuudellaan yhteiskunnan sovinnaisuussääntöjä.<ref>Weyers 2001, s. 30–31.</ref>
▲Surrealistisena maalarina Dalí kertoi pyrkivänsä ”materialisoimaan läpikotaisin irrationaalisia kuvia hyperrealistisella tarkkuudella” ja kutsui taulujaan ”käsinmaalatuiksi univalokuviksi”. Luomisprosessiaan Dalí nimitti ”paranoidis-kriittiseksi menetelmäksi”.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 263
Vuosina 1936–1939 Dalín maalauksissa nähdään tyylillistä varmuutta ja kypsyyttä. Hän maalasi myös piilokuvia, kuten ''Loputon arvoitus'' (1938), joissa katsoja voi nähdä erilaisia sisältöjä.<ref>Weyers 2001, s. 37, 42.</ref>
Palattuaan Yhdysvalloista sodan jälkeen Eurooppaan Dalí sovelsi paranoidis-kriittistä menetelmäänsä vanhoihin mestariteoksiin, joista hän tuotti uudenlaisia toisintoja.<ref>Weyers 2001, s. 68.</ref> Vuodesta 1958 alkaen hän maalasi suuria historiallisia maalauksia. Hän kiinnostui klassisista kompositiomenetelmistä, varsinkin [[Kultainen leikkaus|kultaisesta leikkauksesta]].<ref>Weyers 2001, s. 72-73.</ref>
Dalin atomimystiikan kausi kattoi vuodet 1948–1958. Hän paneutui syvällisesti luonnontieteellisiin ilmiöihin ja atomiteoriaan. Hän maalasi myös klassis-uskonnollisia aiheita, kuten [[Jeesuksen ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemiskuvia]] ja enkeleitä. Dalín atomimystiikan kauden aikaiset maalaukset yhdistelivät omaperäisesti uskonnollisia ja mystisiä aiheita luonnontieteellisiin aiheisiin. [[Atomi]]n löytymisen vaikutuksesta Dalí purki maalaustensa aiheita pienempiin osiin. Tällä hän pyrki tuomaan näkyvästi esiin hiukkasten välillä vaikuttavat voimat ja lähentämään omaa luomistyötään uuteen luonnontieteelliseen maailmankuvaan. 1960-luvulla Dalí kiinnostui maailmankaikkeuden alkuperää ja syntyä koskevista kysymyksistä.<ref>Weyers 2001, s. 59–63.</ref>
Viimeisissä töissään Dalí kokeili myös [[Abstrakti ekspressionismi|abstraktia ekspressionismia]] ja [[poptaide]]tta sekä teki joukon uskonnollisia töitä.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 265.</ref>
== Tärkeitä maalauksia ==
| |||