Ero sivun ”Hatanpään kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) p linkin tarkennus |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 16:
Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna [[L. G. Lefren]]in haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 [[laamanni]] ja ritari [[Nils Johan Idman]], ja kartano pysyi [[Idman (suku)|Idman-suvun]] hallinnassa vuoteen 1913 saakka.
Nils Johan Idmanin jälkeen kartanon omistajaksi tuli hänen poikansa Karl Gustaf Idman (1817–1880) joka oli toimnut [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] valtiovaraintoimituskunnan kamarikirjurina.<ref>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Idman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15089>. Luettu 1.8.2016.</ref> Viimeinen Idman-sukuun kuulunut kartanon omistaja oli Karl Gustafin poika Fredrik Leonard Idman (1870–1922) joka oli valmistunut [[agronomi]]ksi [[Mustiala]]sta 1893. <ref>[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=23024 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Fredrik Leonhard Idman]</ref>
Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883. Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] ''Hatanpään huvila'' pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.▼
▲Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883. Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] ''Hatanpään huvila'' Karl Gustaf Idmanin pojan pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.
==Kartano kaupungin omistuksessa==
| |||