Ero sivun ”Akaatti” versioiden välillä

'''Akaatti''' on [[kvartsi]]n pienikiteinen, usein [[geodi]]en muodossa esiintyvä läpikuultava raidallinen [[kalsedoni]]muunnosmuoto. <ref name="Minera">{{Kirjaviite | Tekijä = David C Cook & Wendy L. Kirk| Nimeke = Mineraalit ja jalokivet| Vuosi = 2009| Luku = | Sivu = 104-105 Kalsedoni ja Kalsedoni: Korukivimmuunnokset | Selite = | Julkaisupaikka = Thaimaa (painopaikka) | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-951-20-8083-0 | Viitattu = 3031.7.2016 }}</ref><ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://global.britannica.com/science/agate| Nimeke = Agate. Mineral| Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 31.7.2016|kieli= {{en}}}} </ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf | Nimike= Retkeilijän kiviopas | Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie| Ajankohta = | Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 1931.7.2016| Selite = s. 25 kohdassa Kvartsi Si0₂ ja 38 kohdassa Korukivet, kovuus 7 - 3. Kvartsiryhmä, kovuus 7-6 1/2 }}</ref> Akaatti on rakenteeltaan pehmeää ja huokoista. Se on väriltään usein maitomaisen valkoista, mutta toisinaan myös [[vihreä]]ä tai sinistä. Akaatin Mohsin kovuus on 6,5–7. Akaatti sai nimensä [[sisilia]]laisesta Achates-joesta, joka oli akaatin antiikin aikainen löytöpaikka.