Ero sivun ”Kärnäiitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
metamorfinen kivi, Lappajärven seudun impaktiitin paikallinen nimitys |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Kärnäiitti pala.JPG|thumb|Kärnäiittiä.]]
[[File:Kärnäiitti.JPG|thumb|Säälle alttiina ollut kärnäiittikimpale [[Keski-Suomen luontomuseo]]ssa]]
[[Lappajärvi|Lappajärven]] '''kärnäiitti''', tunnetaan yleisemmin nimellä '''impaktiitti''' ({{k-en|impactite}}), on impakti[[laava]]a, joka on syntynyt nopeasti maahan pudonneen asteoroidin eli [[meteoriitti|meteoriitin]] törmäyskohdan iskuvoiman seurauksena sulaneesta kallioperästä, [[graniitti|graniitista]] ja [[gneissi]]stä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa [[kvartsi]]a. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi [[iridium]]ia. Kärnäiitti on Lappajärven seudun impaktiitin paikallinen nimitys.<ref>[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-13-02-26/527-k Hakusana ''Kärnäiitti''] geologia.fi, viitattu 30.7.2016</ref> Kärnäiittiä käytetään
Kärnäiitti nimetty [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Suomen maakuntakivet|maakuntakiveksi]] Nimensä se sai löytymispaikkansa Lappajärven [[Kärnänsaari|Kärnänsaaren]] mukaan. Se kohoaa Lappajärven pohjoisosassa 10-20 m ympäristöään ylemmäksi ja on merkkinä saaren muododtamasta kovasta kivilajista. Noin 77 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan 500-metrinen meteoriitti iskeytyi nykyisen järven kohdalle useiden kymmenien kilometrien sekuntinopeudella. Maljamaiseen meteoriitti[[kraatteri]]in syntyi myöhemmin järvi, jonka halkaisija oli 17 kilometriä.<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/etela-pohjanmaa.html| Nimeke = Etelä-Pohjanmaa - Kärnäiitti. Todiste muinaisesta suurkatastrofista| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.7.2016}} </ref> Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueelta kalliosta sekä irtokivinä.<ref name="GTK-Lappajärven-geo.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://luontokohteet.geo.fi/lappajarvi/ | Nimeke = Geologiset luontokohteet: Lappajärven meteorikraateri| Tekijä = | Ajankohta =| Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Viitattu = 30.7.2016}}</ref>
Rivi 9:
*tyyppi II: perusmassassa enemmän murskaleita ja usein täynnä pieniä, epämääräisen muotoisia onteloita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta, voi olla myös hyvin vaalea. Ei niin kovaa kuin tyyppi I, lyötäessä särkyy helposti rosoisiksi kappaleiksi.
Impaktiitti voidaan syntytapansa perusteella luokitella shokkimetamofiseksi kivilajiksi, joka on eräs [[metamorfinen kivilaji|metamorfisten kivilajien]] osaluokka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/mitae-ovat-metamorfiset-kivet| Nimeke = Mitä ovat metamorfiset kivet?| Tekijä = Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisu =geologia.fi | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.7.2016}}</ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | Nimike= Luku 2. Geologian peruskäsitteitä | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Matti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1 | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref> Impaktiittia on löydetty myös esimerkiksi [[Saimaa]]n [[Paasselkä|Paasselältä]], [[Suvasvesi|Suvasvedeltä]] (Kukkarinselkä ja Haapaselkä),<ref name="Lunar2003">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc2003/pdf/1571.pdf| Nimeke = Impactites of the Paasselkä and Suvasvesi South Craters, Finland| Tekijä = T. Öhman, D. Badjukov, J. Raitala, T. Petrova, and H. Stehlik | Ajankohta = 2003| Julkaisu = | Julkaisija = Lunar and Planetary Science XXXIV | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| kieli= {{en}}}}</ref> [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveltä]] ja Karjalan tasavallan [[Jänisjärvi|Jänisjärvestä]].
Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon [[laavakivi|laavakiveä]]. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta [[rauta]]pitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja.
| |||