Ero sivun ”WikiLeaks” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjannut Chelsea Manningin nimen (aiemmassa versiossa väärä ja vanha nimi) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 45:
Kaksi The Guardianin journalistia paljasti lehden haltuunsa saamien sensuroimattomien sähkeiden salasanan ("ACollectionOfDiplomaticHistorySince_1966_ToThe_PresentDay#") helmikuussa 2011 julkaistussa kirjassaan ''Inside Julian Assange's War on Secrecy''. Toimittajat puolustautuivat sillä että heille oli kerrottu, että salasana on väliaikainen ja itsestään tuhoutuva. Elokuun lopussa 2011 suojaamaton ja sensuroimaton eri lehdille toimitettu 1,6 gigatavun tiedosto cables.csv levisi Internetissä.<ref>http://wlcentral.org/node/2208 </ref><ref>http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/news/3788915/WikiLeaks-sues-The-Guardian-over-gross-negligence.html </ref><ref>http://thepiratebay.org/torrent/6644050/WikiLeaks_uncensored_US_diplomatic_cables_%28cables.csv%29 </ref>
Mm. ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Toimittajat ilman rajoja arvostelivat Wikileaksia, kun se julkaisi aineistoa poistamatta siitä ensin vaaraan joutuvien tietolähteiden nimiä.<ref name=nolla>[http://yle.fi/uutiset/julian_assange_-_sankarista_nollaksi/6141047 Julian Assange - sankarista nollaksi?], Yle.fi 30.5.2012</ref>
Heinäkuussa 2016 Wikileaks vuosi viestejä, jotka paljastivat Turkin presidentti Erdoganin masinointia mutta samalla miljoonien tavallisten turkkilaisten kirjeenvaihtoa ja henkilökohtaisia tietoja, puoluekantoja, poliittisen aktiivisuuden ja kotiosoitteet. Sosiologi Zeynep Tufekcin mukaan tämä vaarantaa heidän turvallisuutensa ja voi saada heidät vetäytymään Internetistä.<ref>[https://www.wired.com/2016/07/wikileaks-officially-lost-moral-high-ground/ WikiLeaks Has Officially Lost the Moral High Ground], Wired, 27.7.2016</ref>
===Demokraattien presidentinvalintakomitean vuoto 2016===
Kyberturvayritykset ja tiedusteluelimet olivat hyvin varmoja, että Venäjä ([[FSB]] ja [[GRU]]) varasti Democratic National Committeen tietoverkosta 27 000 viestiä ja asiakirjaa, jotka [[Wikileaks]] julkaisi demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22.7.2016.<ref>[http://www.nytimes.com/2016/07/27/us/politics/spy-agency-consensus-grows-that-russia-hacked-dnc.html?_r=0 Spy Agency Consensus Grows That Russia Hacked D.N.C.], The New York Times, 26.7.2016</ref><ref>[http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/wikileaks_vuoto_clinton-53169 Kiusallinen vuoto sisäpiiristä: Wikileaksilta 20 000 sähköpostia Clintonin ja Sandersin taistosta], JENNY THUNEBERG, Verkkouutiset 23.7.2016</ref> Defense One -lehden mukaan huomattava määrä todisteita osoittaa, että vuoto oli Venäjän valtion järjestämä Trumpin presidenttiyden edistämiseksi,<ref>[http://www.defenseone.com/technology/2016/07/how-putin-weaponized-wikileaks-influence-election-american-president/130163/ How Putin Weaponized Wikileaks to Influence the Election of an American President], Defense One, 24.7.2016.</ref> koska Trump on ollut erittäin Putin-myönteinen.<ref>[http://www.vox.com/2016/7/23/12261020/dnc-email-leaks-explained DNC email leaks, explained], Timothy B. Lee, Vox, July 23, 2016.</ref>
===Reaktiot maailmalla===
Useat rahalaitokset, kuten sveitsiläinen PostFinance,<ref>http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=43963:julian-assangen-pankkitili-kiinni&catid=4:ulkomaat&Itemid=6 </ref> [[PayPal]], [[Bank of America]], [[Visa (luottoyritys)|Visa]] ja [[MasterCard]] ovat sulkeneet WikiLeaksin tilit.<ref>http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2010/12/wikileaksin_assange_oikeudessa_2200628.html </ref><ref>http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Kybersota%20Wikileaksin%20ymp%C3%A4rill%C3%A4%20kiihtyy/art-1288354907308.html </ref> Tämän seurauksena WikiLeaksia puolustavat tahot ovat tehneet muun muassa MasterCardia ja Visaa vastaan [[palvelunestohyökkäys|palvelunestohyökkäyksiä]].<ref name="palvelinestomaster"/>
[[Julian Assange]] pidätettiin 7. joulukuuta 2010 Britanniassa syytettynä
WikiLeaksin paljastuksia pidettiin yhtenä tekijänä ns. [[arabikevät|arabikevään]] synnyssä.<ref>http://www.guardian.co.uk/world/2011/may/13/amnesty-international-wikileaks-arab-spring? </ref>
Rivi 61 ⟶ 68:
== Sivuston sulkemisia ==
Kalifornialainen oikeusistuin määräsi WikiLeaksin sivut suljettavaksi Yhdysvalloissa 14. helmikuuta 2008, mutta ne jäivät avoimiksi useissa muissa maissa muun muassa Belgiassa sijaitseville palvelimille.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/technology/7250916.stm | Nimeke = Whistle-blower site taken off-line| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.2.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC News| Viitattu = 28.11.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[San Francisco|Sanfranciscolaisen]] tuomioistuimen tuomari Jeffrey S. White kumosi aiemman sulkemispäätöksensä 29. helmikuuta 2008, ja 1. maaliskuuta alkaen WikiLeaks toimi alkuperäisessä osoitteessaan<ref name="digit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digitoday.fi/tietoturva/2008/03/02/Tuomari+kumosi+Wikileaks-kieltonsa/20086360/66 | Nimeke = Tuomari kumosi Wikileaks-kieltonsa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.3.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Digitoday| Viitattu = 28.11.2010}}</ref>, kunnes se suljettiin 24. joulukuuta 2009 rahapulan vuoksi. Sivusto pyrki keräämään lahjoituksia voidakseen avautua uudestaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wired.com/threatlevel/2010/02/wikileaks-budget-woes/ | Nimeke = Wikileaks Closes Operations Temporarily Due to Budget Woes| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.2.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Wired.com| Viitattu = 28.11.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>, ja lahjoitusten ansiosta se avautui uudestaan 18. toukokuuta 2010 ja suljettiin jälleen uudestaan 23. lokakuuta 2011 rahapulan vuoksi.
==Venäjä-suhde==
Vuonna 2015 entinen turvallisuuspolitiikan professori John R. Schindler<ref>https://20committee.com/about/</ref> syytti Wikileaksia Venäjän tiedustelupalvelun työkaluksi. Hänen mukaansa Venäjästä Wikileaks ei ole koskaan paljastanut mitään merkittävää, vaikka Wikileaks väittää omaavansa Venäjän salaisia tiedustelutietoja.<ref name=c20>[http://20committee.com/2015/08/31/wikileaks-is-a-front-for-russian-intelligence/ Wikileaks is a Front for Russian Intelligence], entinen turvallisuuspolitiikan professori John R. Schindler, 20 Committee, August 31, 2015.</ref>
Huhtikuussa 2012 Assange aloitti Kremlin näkemyksiä tukevan Venäjän valtion RT-televisiokanavan talk show'n juontajana Lontoon-kotiarestistaan videoyhteydellä.<ref>[http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012041715464308_ul.shtml Wikileaks-Assangen talk show alkoi], Iltalehti.fi 17.4.2012</ref> Ecuadorin suurlähetystössä Assange halusi saada itselleen FSB:n henkivartijat.<ref name=c20/><ref>https://archive.is/wEW0o#selection-867.62-867.223</ref>
Wikileaks syytti toistuvasti, että [[Panaman paperit|Panaman paperien]] tietovuodosta kertonut raportti olisi George Soroksen ja USAID:n rahoittama hyökkäys [[Vladimir Putin]]ia vastaan.<ref>[http://dailycaller.com/2016/04/06/wikileaks-goes-full-kremlin-accuses-us-and-soros-of-funding-putin-panama-papers-leak/ Wikileaks Goes Full Kremlin: Accuses US And Soros Of Funding Putin Panama Papers Leak], Daily Caller, 6.4.2016.</ref>
Vuonna 2015 [[Julian Assange]] paljasti kehottaneensa Edward Snowdenia menemään Venäjälle eikä Latinalaiseen Amerikkaan.<ref>http://www.theguardian.com/media/2015/aug/29/julian-assange-told-edward-snowdon-not-seek-asylum-in-latin-america</ref> Saksan tiedustelupalveluiden päälliköiden mukaan Edward Snowden on osa Venäjän johtamaa Länsi-Euroopan vastaista salaoperaatiota.<ref>http://m.focus.de/magazin/kurzfassungen/focus-16-2016-doppel-interview-mit-gerhard-schindler-und-hans-georg-maassen-kreml-versucht-den-deutschen-bundestag-zu-infiltrieren-russen-treiben-mit-hilfe-des-whistleblowers-snowden-einen-keil-zwischen-westeuropa-und-den-usa_id_5439235.html</ref>
== Katso myös ==
| |||