Ero sivun ”Basileios II” versioiden välillä

[[Tiedosto:BasilII.jpg|thumb|right|300px|Basileios II]]

'''Basileios II Bulgaroktonos''' (''Bulgaarintappaja'', ''Βασίλειος Β' Βουλγαροκτόνος''); ([[958]] -– [[15. joulukuuta]] [[1025]]) oli [[Bysantin keisari]] [[10. tammikuuta]] [[976]] alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1025 asti.

Basileioksen isä oli keisari [[Romanos II]], joka kuoli hänen ollessaan vain viisivuotias. Koska Basileios ja hänen veljensä [[Konstantinos VIII|Konstantinos]] olivat liian nuoria hallitsemaan, meni heidän äitinsä [[Theofano Anastaso]] naimisiin Romanoksen johtavan kenraalin [[Nikeforos II Fokas|Nikeforos II Fokaksen]] kanssa. Vuonna [[969]] Nikeforos murhattiin ja vallan otti toinen kenraali, [[Johannes I Tzimiskes]]. Kun Johannes kuoli vuonna [[976]], Basileioksesta tuli vihdoin keisari.

[[Tiedosto:YAKOVIDIS-2.jpg|left|220px|thumb| Basileios II:n kuva muistomitalissa toisen bulgarialaissodan voiton kunniaksi.]]

Vuonna [[986]] bulgaarien kuningas Samuil voitti ratkaisevan taistelun Trajanuksen porttien luona. Siinä taistelussa tuhoutui melkein koko Bysantin armeija. Basileios pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan sieltä joutumatta vangiksi.

Basileios tarvitsi suuren laivaston, jotta hän olisi pystynyt liikuttelemaan armeijoita eri puolille valtakuntaansa, minkä vuoksi hän päätti tehdä sopimuksen [[VenetsiaVenetsian tasavalta|Venetsian]]n dogen [[Pietro II Orseolo]]n kanssa. Vuonna 992 Konstantinopoliin[[Konstantinopoli]]in saapui venetsialainen valtuuskunta, joka yritti saada sopimusehtona tullimaksuihinsa huomattavan alennuksen. Basileios myönsi Venetsialle erityisoikeuden kauppaan Konstantinopolin kanssa. Bysantin liitto Venetsian kanssa oli erittäin hyödyllinen. Vuonna 1000 he suorittivat yhdessä sotaretken Dalmatian[[Dalmatia]]n [[Merirosvous|merirosvoja]] vastaan. Vuonna 1002 Venetsian laivasto Orseolon johtamana vapautti Etelä-Italiassa [[Bari (kaupunki)|Barin]]n muslimien Kalifaatinkalifaatin vallasta. Haittapuolena liitosta oli Bysantin yhä suurempi riippuvuus Venetsian taloudesta.

Vuosina 1021–1022 Basileios kävi sotaa [[GeorgiaGeorgian kuningaskunta|Georgian]]n kuningaskuninkaan [[Giorgi I|Giorgi I:n]] kanssa ja voitti senkin sodan. Samaan aikaan hän yritti saada aikaan Trapezundin sopimusta liittolaisensa, Armeijan kuningas Ovanes- Smbatin kanssa. Armenian kuninkaan hän pakotti testamenttaamaan maansa Bysantille. Tällä tavalla Basileioksen aikana luotiin mahdollisuudet myös Armenian liittämiseen Bysantin valtakuntaan. Sopimuksessa hänen seuraajansa Konstantinos VIII velvoitettiin huolehtimaan armenialaisista ja sen ruhtinaista. Mateos Urhaetsin mukaan Basileios otti vastaan armenialaisen uskon ja hänet nimettiin ”Armenian isäksi”.<ref>''Арутюнова-Фиданян В. А.'' Армянские средневековые историки об экспансии Византийской империи на Восток в X—XI вв. // Историко-филологический журнал. — 1978. — № 2. — С. 191—206.<blockquote> (стр. 50)</blockquote></ref>.

[[Krim]]illä käytiin vuonna [[988]] [[Rusien–Bysantin sota (988)|sota rusien ja bysanttilaisten välillä]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Basileiokselle viestin, jossa hän ilmoitti vallanneensa kaupungin. Hän uhkasi myös vallata pääkaupunki [[Konstantinopoli]]nKonstantinopolin, ellei Basileios antaisi Vladimirille sisartaan [[Anna Porfyrogenita]]a vaimoksi. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, minkä vuoksi hän päätti kääntyä [[OrtodoksisuusOrtodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s.73</ref>

Vladimirin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. 19.5.[[ toukokuuta 988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]inKrimin [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksessa]] Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiin siellä. Samalla Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 60006&nbsp;000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[varjagikaarti]].

Basileios II oli hyvin tarmokas ja ryhtyi itse johtamaan armeijaa. Hänen lisääntyvä itsenäisyytensä huolestutti sekä Basileios Lekapenosia että Fokasia. Vuonna [[987]] Basileios II ryhtyi salaisesti neuvottelemaan entisen vihollisensa, Sklerosin, kanssa. Keisari olisi hyvin kiitollinen, jos he onnistuisivat tukahduttamaan kapinan keisaria vastaan.

Tässä vaiheessa vuonna [[988]] keisari Basileios II oli pakotettu liittoutumaan [[Kiovan Venäjä]]n suuriruhtinassuuriruhtinaan [[Vladimir Suuri|Vladimirin]] kanssa. Basileios lupasi Vladimirille vaimoksi sisarensa, [[Anna Porfyrogenita]]n, ja Vladimir antoi Basileiokselle 6.&nbsp;000 kovamaineista [[Varjagit|varjagisoturia]] auttaakseen lankoaan voittamaan sodan. Tällä tavalla Vladimir pääsi eroon varjageista, joille hän ei ollut pystynyt pitkään aikaan maksamaan palkkoja.

Varjagisotureilla vahvistetun armeijansa kanssa Basileios II marssi Abydosiin. Kaksi armeijaa kohtasivat toisensa ja Fokas ratsasti armeijansa kärjessä pyrkien pääsemään kaksinkamppailuun keisari Basileioksen kanssa. Fokas ei onnistunut siinä vaan tippui hevosensa selästä ja hänet surmattiin taistelussa. Hänen päänsä katkaistiin ja tuotiin keisarille. Tähän taisteluun loppui kapina.<ref>{{cite book | last =Treadgold | first =Warren | title =A History of the Byzantine State and Society | publisher = University of Stanford Press | year = 1997 | location = Stanford | page =518 | isbn =0-8047-2630-2}}</ref>

[[Tiedosto:Map Byzantine Empire 1025-en.svg|thumb|[[Bysantin valtakunta]] vuonna [[1025]], Basileios II:n kuollessa: merkitty hänen valloittamansa alueet.]]

Basileios II vietti hyvin askeettista soturin elämää. Hän huolehti paremmin sotilaistaan kuin päivittäisistä hallitsijan velvollisuuksistaan. Hän eli keskiajan mieheksi varsin vanhaksi. Tuona aikana 67-6967–69-vuotias oli hyvin vanha mies. Hän kuoli naimattomana ilman perillisiä. Ei ole tiedossa myöskään hänen aviottomista suhteistaan tai lapsistaan. Basileios ei naitattanut myöskään sukunsa naisia. Basileioksen kuollessa Konstantinos VIII:n tyttäret Zoe ja Theodora olivat jo liian vanhoja saamaan lapsia ja kolmas tytär Eudokia oli ryhtynyt nunnaksi. Näiden vuoksi Makedonian dynastia sammui ja Bysantin valtakunnassa alkoivat levottomat ajat.

Kun Basileios kuoli vuonna [[1025]], tuli hänen veljestään Konstantinoksesta keisari. Basileios on kuvattu äärimmäisen askeettiseksi ja uskonnolliseksi mieheksi, joka eli käytännöllisesti munkin tavoin, menemättä koskaan naimisiin. Konstantinos oli virallisesti ollut hänen kanssahallitsijansa aina vuodesta 976.

* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Georg Ostrogorsky]] |Vuosi=[[1969]] |Nimeke=History of the Byzantine State |Julkaisija=Rutgers University Press |Tunniste=ISBN 0-8135-1198-4}}

* {{Kirjaviite|Tekijä=[[John Julius Norwich]] |Vuosi=[[1991]] |Nimeke=Byzantium: The Apogee |Julkaisija=Viking |Tunniste=ISBN 0-394-53779-3}}

* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Georg Ostrogorsky]] |Vuosi=[[1969]] |Nimeke=History of the Byzantine State |Julkaisija=Rutgers University Press |Tunniste=ISBN 0-8135-1198-4}}