Ero sivun ”Seldžukit” versioiden välillä

'''Seldžukit''' olivat [[Turkkilaiset kansat|turkkilaiskansa]], joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana [[Anatolia|Vähään-Aasiaan]] 1000-luvun alussa [[Keski-AasiastaAasia]]sta. He tekivät turkkilaiskansoista [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] mahtitekijän.

Seldžukit olivat aluksi Keski-Aasiassa yksi 24:stä oğuz-heimosta ja heidän asuinalueensa oli [[Syr-Darja|Syr-Darjan]]n alajuoksulla. Nimi seldžukki on peräisin heimon oletetusta esi-isästä. [[Bysantin valtakunta|Bysanttilaiset]] kirjasivat muistiin heimon saapumisen levottomaan [[Armenia|Armeniaan]]an vuonna 1016. Heimopäällikkö Toğrul Beg valtasi Pohjois-Persian 1040-luvulla voitettuaan vuonna 1040 Dandanaqanin taistelussa [[Ghaznavidien valtakunta|Ghaznavidien valtakunnan]] ja alkoi sitten laajentaa aluettaan länteen. Seldžukkisulttaani [[Alp Arslan]] löi vuonna 1071 [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot ja nousi hallitsevaan asemaan koko Anatoliassa. Voiton seurauksena seldžukkiheimon yksi haara perusti [[Rūmin sulttaanikunta|Rūmin sulttaanikunnan]]. Alp Arslanin pojan Malik Shah I:n aikana valtakunta laajeni käsittämään [[Keski-Aasia|Keski-Aasiaan]] asti ulottuvan alueen.<ref name=st>{{Kirjaviite | Tekijä = Stoneman, Richard | Nimeke = Matkaopas historiaan: Turkki | Suomentaja = | Vuosi = 1993 | Sivu = 117–122| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kust.oy Puijo |Isbn = 951-579-033-6 }}</ref>

1200-luvulla seldžukkien suurvaltakunnasta oli jäljellä enää Rūmin sulttaanikunta. Samaan aikaan valtion sivistystaso oli kuitenkin huipussaan ja se laajeni etelään [[Antalyan maakunta|Antalyan]] ja Sinopen alueille sekä pohjoisessa Trapezuntin maakuntaan. Heimo oli kehittänyt omaperäisen sotilasperinteen ja sen taiteellinen lahjakkuus kukoisti. Seldžukit jättivät huomattavan jäljen Turkin arkkitehtuuriin, erityisesti [[Konya|Konyan]] n kaupunkiin. Tyylisuunta muistuttaa telttaa kahdeksan- tai kymmenkulmaisine rakenteineen, mutta puukaiverruksiin perustuvassa koristelussa on päästy pitkälle, ja samaa sovellettiin stukko- ja kivityössä. Sisäosissa käytettiin sinisävyisin [[Fajanssi|fajanssikaakeleita]], josta myöhemmin kehittyi turkkilainen kaakelikoristelu. Moskeijoissa käyettiin kaakeliin maalattuja tai marmoriin kaiverrettuja Koraanin lauseita. Elinkeinoelämän vilkastuminen oli huomattavaa, sillä valtakunta rohkaisi viljelijöitä maataloustuotteiden kauppaamiseen. [[Turkin kieli|Turkin kielestä]] tuli 1400-luvulle mennessä koko Anatolian hallitseva kieli. Konyasta on lähtöisin myös [[derviššit|derviššien]] tanssikulttuuri.<ref name=st />

Aasiasta levittäytyneet [[mongolit]] valtasivat [[Erzurum|Erzurumin]]in vuonna 1242 ja samana vuonna sehe löivät [[Keyhusrev II|Kay Khosraun II:n]] johtaman seldžukkien armeijan Kuzadagissa. Mongolien jäljiltä Vähä-Aasia jakautui pieniin [[Emiraatti|emiraatteihin]], jotka puolestaan kukistuivat, kun Pohjois-Fryygian [[Osman I]] laajensi aluettaan ja perusti [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]]. Osmanin joukkoja kutsuttiin [[osmanit|osmaneiksi]].