Ero sivun ”Metsästys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Metsästys ja sukupuutot: Metsäpeura oli alunperin katoamassa metsästyksen takia, kuten hirvikin. Toisekseen sudet ovat erittäin uhanalaisia kun taas metsäpeura vaan silmällä pidettävä. En tiedä mikä metsästysfanaatikko täällä on käy...
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 4:
Metsästyksen luonteen muuttuminen on vaikuttanut myös käytettyihin pyyntivälineisiin ja keinoihin. Metsästys on tältä osin muuttunut [[kipu|kivuttomampaan]] suuntaan.
 
Metsästys on ollut useiden [[kansa|kansojen]] perinteinen [[elinkeino]]. Siinä vapaana eläviä [[eläin|eläimiä]] eli riistaa pyydystetään, ja niiden ruhot hyödynnetään. Ruhon hyödyntäminen on vaihdellut suuresti kansoittain ja aikakausittain. Ruho on saatettu hyödyntää luita myöten, tai vain eläimen [[turkis|turkki]] on otettu hyötykäyttöön.
 
Metsästyksen ollessa elinkeino on keskeistä, että saaliista saatava energia tai muu hyöty ylittää siihen käytetyn energian ja muut panostukset. Tästä syystä metsästys on perinteisesti keskittynyt joko suuremman [[riista]]n metsästykseksi, tai pienriistan metsästykseksi käyttäen erilaisia [[ansa | ansoja]]. Ansat ovat varsin energiatehokas pyyntimuoto.
Ansojen lisäksi keskeisiä pyyntivälineitä ovat olleet erilaiset [[keihäs|keihäät]] ja [[jousi (ase) | jouset]].<ref>Blüchel Kurt G - Metsästys, s. 91, Könemann 2006.</ref>
 
Suomessa vanhoja synonyymejä ja murreilmauksia metsästykselle ovat esimerkiksi jahti, pyynti, erästys ja saalistus. Esimerkiksi kun jokujokin eläin on saatu saaliiksi, se on jäänyt ”eräksi”.
 
==Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys==
 
Metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä on määritellyt erityisesti se kuinka keskeisessä asemassa se on ollut [[ravinto | ravinnonsaannin]] kannalta.
[[metsästäjä-keräilijät | Metsästäjä-keräilijä]]- kulttuureissa metsästys oli yleisesti ottaen keskeisessä asemassa ravinnonsaannin kannalta, joskin sen asema vaihteli riippuen elinympäristöstä.
[[maatalous | Maatalouteen]] siirryttäessä metsästyksen merkitys väheni ravinnonsaannin kannalta, mutta se toimi erinomaisena lisäravinnon lähteenä.<ref>Blüchel Kurt G - Metsästys, s.81 Könemann 2006</ref>
 
Metsästyksellä on koettu olevan yhteiskunnallista merkitystä muunkin, kuin vain ravinnonsaannin kannalta. Metsästyksen on koettu karaisevan ja valmistavan miehiä [[sota | sotaa]]a varten. Tämä näkökulma on ilmaistu jo [[Homeros|Homeroksen]] eepoksissa.<ref>Blüchel Kurt G - Metsästys, s. 90, Könemann 2006</ref>
 
Vaikka nykypäivänä ei kovin paljoapaljon puhutakaan metsästyksen sotaan valmistavasta vaikutuksesta, niin metsästyksen koetaan edistävän kärsivällisyyttä, kestävyyttä, rohkeutta ja valmiutta nopeaan toimintaan.<ref>Blüchel Kurt G - Metsästys, s. 322, Könemann 2006</ref> Näillä ominaisuuksilla voi nähdä olevan rauhanomaisempaakin merkitystä.
 
Nykyään metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä korostavat metsästyksen tarjoama viihteellinen ja kulttuurillinen arvo, sekä riistakantojen säätely.
 
==Metsästys Suomessa==
Rivi 34:
== Metsästyksen merkitys ==
 
Suomessa riistakantojen metsästysrasitus on tarkoin säädeltyä ja kohdistuu enimmäkseen kannan siihen osaan, nuoriin yksilöihin, joka muutenkin osittain menetettäisiin tulevan talven aikana. Metsästäjiä on myös hyvin paljon, ja metsästyksen suosio on kasvussa naisten keskuudessa. Metsästyksen taloudellinen arvo on [[Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos|Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)]] laskelman mukaan noin 60–70 miljoonaa euroa. Summa riippuu laskutavasta ja riistanlihan hinnan arvostuksesta.
 
Eräiden lajien metsästyksen lopettaminen aiheuttaisi moninaisia haittoja: jos hirvikantaa ei pidettäisi kurissa, liikennekuolemat lisääntyisivät sekä metsätuhot (taimikkotuhot) lisääntyisivät huomattavasti.
Rivi 45:
* Linnustus, metsäkanalinnut ([[pyy]], [[teeri]], [[metso]], [[riekko]] ja [[Kiiruna (lintu)|kiiruna]])
* Sorsalintujen metsästys eli sorsastus (muun muassa sinisorsa, metsä- ja merihanhi, nokikana)
* Hirvieläinten metsästys (hirvi, kuusi- , metsä- , valkohäntäpeuravalkohäntäpeurat ja metsäkauris)
* Turkismetsästys (kettu, piisami, supikoira, minkki, mäyrä, orava, susi, ilves, karhu, näätä, majava)
* Muu pienriistametsästys (muun muassa [[sepelkyyhky]] ja [[lehtokurppa]])
Rivi 52:
=== Metsästysvälineen mukaan ===
 
* [[Jousimetsästys]] (Metsäkaurismetsäkauris ja siitä pienemmät riistalajit)
* Keihästys (aiemmin karhu ja hirvi)
* [[Haukkametsästys]] (Pienriistapienriista, muun muassa jänis, metsäkanalinnut, nisäkkäät ja pienpedot.)
* Harpunointi (aiemmin muun muassa hylje ja valas)
* Verkko- tai rysäpyynti (aiemmin hylje)
Rivi 99:
== Metsästysrikollisuus ==
 
[[Metsästysrikos|Metsästysrikoksista]] yleisin lienee salakaato. Myös kiellettyjen ansojen, loukkujen, ammusten tai myrkkyjen käyttö kuuluu tämän rikollisuuden piiriin. Usein tehty rikos on ampuminen liikkuvasta autosta, veneestä tai muusta kulkuneuvosta ampuminen.
 
== Metsästys ja yhteiskuntaluokka==
 
Eräillä metsästysmuodoilla, kuten Britannian kettujahdilla, on ollut vahvasti yläluokkainen leima. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin, ja he vuokraavat sitä eri muotoisesti eteenpäin.
Suomessa [[metsästyskortti|metsästys­kortin]] voi saada kuka tahansa [[metsästystutkinto|metsästystutkinnon]] suorittanut. Metsästäminen edellyttää, muiden vaatimusten täyttymisen ohella, metsästysoikeuden hallitsemista tai vuokraamista. Kuka tahansa voi vuokrata metsästysluvan valtion alueille. Myös esimerkiksi Saksassa kuka tahansa voi saada metsästyslisenssin.<ref>http://www.face-europe.org/huntingineurope/nationalsections_en/germany_en.pdf</ref> Yhdysvalloissakaan metsästysharrastus ei rajoitu yläluokkaan, vaikkakin metsästäjien keskimääräinen tulotaso on siellä jonkin verran muuta väestöä korkeampi.<ref>http://library.fws.gov/nat_survey2001_deerhunting.pdf</ref>