Ero sivun ”Vapaamielisten Liitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 15:
Vapaamielisten Liitto perustettiin toukokuussa 1951, kun [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolue]]en vähemmistö järjestäytyi [[Helsingin Edistysseura]]n aktiivien johdolla. Edistyspuolue oli lopettanut toimintansa 17. maaliskuuta 1951 pidetyn puoluekokouksen päätöksellä. Suurin osa Edistyspuolueen aktiiveista, etenkin lähes kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset, liittyi helmikuussa 1951 perustettuun kilpailevaan [[Suomen Kansanpuolue]]eseen. Vapaamielisten Liittoon ryhmittyivät muun muassa kansanedustaja [[Rolf B. Berner]], ministeri [[Teuvo Aura]] ja Suomen Pankin pääjohtaja [[Sakari Tuomioja]].
 
Vuonna 1960 puolue käynnisti aatteellisen ohjelmatyön, ja vuonna 1963 julkaistiin ''Vapaamielisten Liiton johtavat periaatteet ja ohjelma''.
 
1960-luvulla puolueella oli toimistotila Helsingissä osoitteessa [[Korkeavuorenkatu]] 24 Helsingissä, ja ainakin yksi päätoiminen palkattu toimihenkilö, pääsihteeri Jaakko Tuominen. Tärkeiden projektien yhteydessä oli muutakin palkattua henkilöstöä. [[Kunnallisvaalit 1964|Vuoden 1964 kunnallisvaalien]] kampanjatyöntekijänä Helsingissä työskenteli Veikko E. Korkala.
 
Loppuvuodesta 1965 Vapaamielisten Liitto fuusioitui [[Suomen Kansanpuolue]]en kanssa [[Liberaalinen Kansanpuolue|Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi]]. Eduskuntaryhmät yhdistyivät, ja lehden resurssit siirtyivät LKP:n puoluelehdelle [[Uusi Polttopiste]].
 
==Organisaatio==
Rivi 27:
Vapaamielisten Liiton paikallisyhdistyksiä olivat Helsingin Edistysseura, Helsingin Vapaamieliset, Espoon Edistysseura, Kemin Seudun Vapaamieliset, Kokkolan Edistysseura, Lahden Seudun Edistysseura, Tampereen Edistysseura, Akateemiset Liberaalit, Edistyspiiri, Etelä-Helsingin Edistysseura, Munkkiniemen Edistysseura, Töölön Edistysseura ja Lauttasaaren Edistysseura.
 
Vapaamielisten liitto julkaisi ''Vapaamielinen''-lehteä. Sen päätoimittajana toimi [[Erkki Johannes Paavola|E. J. Paavola]]. Liiton keskuudessa toimitettiin myös vuosikirjaa ''Rakentava Talouspolitiikka''.
 
Vapaamielisten Liitto peri Edistyspuolueen paikan [[Liberal International]] -järjestön jäsenenä. Liitto piti tästä kiinni, eikä Suomen Kansanpuolue ikinä päässyt jäseneksi.
Rivi 80:
Vapaamielisten Liitto asetti [[Suomen presidentinvaali 1956|vuoden 1956 presidentinvaaleihin]] ehdokkaakseen jäsenensä suurlähettiläs [[Sakari Tuomioja]]n, aiemman Suomen Pankin pääjohtajan. Myös [[Kansallinen Kokoomus]] tuli Tuomiojan ehdokkuuden taakse. Vuoden 1962 presidentinvaaleihin puolue kävi sammutetuin lyhdyin, liitossa Kokoomuksen ja muiden kanssa. Vapaamielisten yksi valitsijamies äänesti Kekkosta.
 
[[Eduskuntavaalit 1962|Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa]] puolue asetti ehdokkaita kuudessa vaalipiirissä, joista Helsingissä [[E. J. Paavola|Erkki Johannes Paavola]] ja Kymessä [[Arne Berner]] keräsivät merkittävät äänimäärät. Radiotoimittaja ja pakinoitsija Paavola pääsi eduskuntaan kokoomuksen kanssa solmitun vaaliliiton ansiosta, ja hän oli liiton ainut kansanedustaja.
 
[[Helsingin kaupunginvaltuusto]]ssa liitolla oli aika ajoin monijäseninen valtuustoryhmä.
Rivi 86:
==Jälkimaine==
 
Vuonna 1965 [[Suomen Kansanpuolue]]en kanssa solmitun puoluefuusion jälkeen monet Vapaamielisten Liiton jäsenet nousivat [[Liberaalinen Kansanpuolue|Liberaalisen Kansanpuolueen]] näkyville paikoille: kansanedustajiksi nousivat 1966 [[Pirkko Aro]], [[Pekka Pesola]] ja [[Arne Berner]], 1970 [[Pekka Tarjanne]] ja [[Seppo Westerlund]]. Vuodesta 1968 alkaen aina vuoteen 1984 kaikki Liberaalisen Kansanpuolueen puoluejohtajat olivat Vapaamielisten Liitosta tulleita: [[Pekka Tarjanne]], [[Jaakko Itälä]], [[Arne Berner]].
 
Jälkeenpäin vuonna 1982, kun Liberaalinen Kansanpuolue oli liittynyt Keskustapuolueeseen, parikymmentä liitoksen vastustajaa ryhmittyi [[Edistysliitto]]-nimiseksi poliittiseksi ryhmittymäksi, jonka esikuvanaesikuvaksi he mainitsivat Vapaamielisten Liiton, "puoluemuotoa vapaampi poliittinen ryhmittymä, joka pitää kiinni edistyksellisestä liberalismista eikä alistu osaksi taantumuksellisuutta".{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
Vapaamielisten Liiton arkiston nykyinen sijainti ei ole tiedossa. Esimerkiksi [[Erkki Tuomioja]] on Sakari Tuomioja -teostaan kirjoittaessaan julkisesti kaivannut kyseistä, mahdollisesti kadonnutta, arkistoa. Arkisto on todennäköisesti luovutettu Liberaaliselle Kansanpuolueelle, mutta ei välttämättä. 1990-luvun lopulla Liberaalisen Kansanpuolueen arkistoihinsa käyttämissä kellaritiloissa tapahtui mittava vesivahinko, jonka jäljiltäkään ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä VL:n arkistosta, ja ainakin suurin osa LKP:n omasta aineistosta saatiin kuivatettua. On mahdollista että arkisto on ollut varhain menehtyneen pääsihteeri Jaakko Tuomisen tai jokunjonkun muun VL:n johtohenkilön hallussa.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
Vapaamielisten Liiton yhdistyksistä toimii edelleen aktiivisesti Akateemiset Liberaalit ry{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}, jolla on hallussaan myös joukko Vapaamielisten Liiton aikaista aineistoa.