Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla alunperin koko läntisen Suomen asukkaita. Myöhemmin käsite eriytyi tarkoittamaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]], joista se [[Etymologia|etymologisesti]] johtuu<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Julkaisija=Historian Aitta|Vuosi=1989|Sivu=119}}</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref>

 

 

Kronikat käyttävät jäämien puolella taistelleista nimitystä ''sum'', joita on perinteisen tulkinnan mukaan pidetty [[Varsinaissuomalaiset|varsinaissuomalaisina]].<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>