Ero sivun ”Sarvivälke” versioiden välillä

2 667 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
lähteitä osaan (lähteistystalkoot)
(+ kuva)
(lähteitä osaan (lähteistystalkoot))
[[Tiedosto:Amphibole.jpg|thumb|Sarvivälke (amfiboliitti)]]
[[Tiedosto:Apatite-(CaOH)-Hornblende-38354.jpg|pienoiskuva|Apatiitti- ja sarvivälkekiteiden aggregaatti]]
'''Sarvivälke''' on monimutkainen [[silikaattimineraali|ketjusilikaattiryhmään]] kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan [[amfiboli]]in. Se on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoridi]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Sarvivälkkeen yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)<sub>2-3</sub>(Mg,Fe,Al)<sub>5</sub>(Al,Si)<sub>8</sub>O<sub>22</sub>(OH,F)<sub>2</sub>. Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.
 
'''Sarvivälke''' on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta, neliskulmaisin, välkehtivin pinnoin lohkeileva mineraali. Se on [[kiille|mustan kiilteen]] jälkeen yleisin tumma mineraali Suomen kallioperässä. Sarvivälke on [[Uusimaa|Uudenmaan]] [[maakuntakivi]].<ref name="Retk-kiviopas"/>
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana [[basaltti|basaltissa]] tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluvissa kivissä. Sarvivälke vaihtelee [[kloriitti (mineraali)|kloriitista]] [[epidootti]]in{{selvennä|Miten vaihtelee?}}. Erästä sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5&nbsp;% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan [[edeniitti|edeniitiksi]], koska sitä esiintyy Edenvillessä, [[New York]]issa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat [[pargasiitti]], [[hastingsiitti]] ja [[tschermakiitti]].
Ryhmittelyltään sarvivälke luokitellaan amfibolien suureen ryhmään eli [[silikaattimineraali|nauhasilikaatteihin]] kuuluvaksi mineraaliseokseksi. Sarvivälkettä ei ole aina tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, ja nimeä käytetäänkin kirjallisuudessa viittaamaan tummaan [[amfiboli]]in.
 
'''Sarvivälke''' on monimutkainen [[silikaattimineraali|ketjusilikaattiryhmään]] kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan [[amfiboli]]in. Se on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoridi]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Sarvivälkkeen yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)<sub>2-3</sub>(Mg,Fe,Al)<sub>5</sub>(Al,Si)<sub>8</sub>O<sub>22</sub>(OH,F)<sub>2</sub>, Suomen kallioperä -teos (1998) käyttää kemiallisen kaavan muotoa Ca<sub>2</sub>(Mg,Fe)<sub>4</sub>Al(Si<sub>7</sub>Al)O<sub>22</sub>(OH)<sub>2</sub>.<ref name="suomenkallioperä-Sanasto">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | Nimike= Kallioperägeologista sanastoa | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Matti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1 | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = sarvivälkkeen kemiallinen kaava teoksen sivuilla 368| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref> Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.
 
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. <ref name="geologia.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu| Nimeke = Metamorfisten kivien luokittelu | Tekijä = Mikko Turunen | Julkaisu = geologia.fi-sivusto | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016| Selite = }} </ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | Nimike= Luku 2. Geologian peruskäsitteitä | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Matti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1 | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf | Nimike= Retkeilijän kiviopas | Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie| Ajankohta = | Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = s. 45, 46 ja erityisesti s. 67}}</ref>
 
[[Hyvinkää]]n ja [[Karkkila]]n välisellä seudulla esiintyy yleisesti musta kivilajeja, joiden päämineraali on sarvivälke. Sarvivälkerikkaat kivet tunnetaan hyvinä [[kiuaskivi]]nä ja Hyvinkään mustia graniitteja on käytetty [[hautakivi]]en materiaalina.<ref name="Retk-kiviopas"/>
 
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana [[basaltti|basaltissa]] tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluvissa kivissä. Sarvivälke vaihtelee [[kloriitti (mineraali)|kloriitista]] [[epidootti]]in{{selvennä|Miten vaihtelee?}}. Erästä sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5&nbsp;% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan [[edeniitti|edeniitiksi]], koska sitä esiintyy Edenvillessä, [[New York]]issa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat [[pargasiitti]], [[hastingsiitti]] ja [[tschermakiitti]].
 
Sarvivälkettä kutsutaan toisinaan myös '''hornblendeksi''', kun tarkoitetaan joko [[hornblendiitti]]a, tai kyseessä on käännösvirhe, sillä useimmilla kielillä sarvivälkettä kutsutaan ''hornblende''ksi.
 
==Lähteet==
{{Tynkä/Tiede}}
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Silikaattimineraalit]]