Ero sivun ”Unilääkkeet” versioiden välillä

'''Unilääkkeet''' eli '''hypnootit''' ovat yksi maailman käytetyimmistä [[lääke]]ryhmistä ja Suomessa käytetään unilääkkeitä enemmän kuin muualla Euroopassa.<ref name="lop">Satu Kaaria: Unettomuus ei aina ole korvien välissä. Helsingin Sanomat 11.1.2010, D1.</ref>. Bentsodiatsepiinia tai niiden johdannaisia sisältävät unilääkkeet eivät kuitenkaan tarjoa pysyvää ratkaisua unettomuuden hoitoon, koska ne menettävät yleensä tehonsa elimistön tottumisen seurauksena. Unilääkkeiden teho alkaa heiketä usein jo kuukauden käytön aikana. Yli 60-vuotiaiden unettomuutta ei suositella hoidettavaksi lääkeaineilla.<ref name="kh">[http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50067 Käypähoito.fi]</ref>. Toisaalta vanhoilla henkilöillä käytetään usein nukahtamislääkkeitä vuosia koska lopettaminen tuo enemmän haittaa kuin hyötyä.

[[5-hydroksitryptofaani|Tryptofaani]]n on eräissä tutkimuksissa osoitettu nopeuttavan nukahtamista ilman että se heikentäisi unen laatua tai vähentäisi unen määrää, kuten useimpien muiden unilääkkeiden kohdalla tapahtuu.<ref>Reijo Laatikainen: Ravinto ja uni. Uniuutiset-lehti 2/2016, sivu 37. http://www.uniliitto.fi/fi/UNIUUTISET.html</ref>. Tryptofaani on ihmiselle välttämätön [[aminohappo]], jota tarvitaan muun muassa [[serotoniini]]n ja melatoniinin tuotantoon elimistössä. [[Melatoniini]] nopeuttaa erään tutkimuksen mukaan unihäiriöstä kärsivien [[Aspergerin syndrooma|Asperger]]-lasten nukahtamista keskimäärin 18 minuutilla. Nukkumisen kokonaistehokkuus ei kuitenkaan parantunut merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi myös yöunen katkonaisuutta. Lisäksi tuloksissa oli hyvin paljon yksilöllistä vaihtelua.<ref>Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto</ref>

Masennuslääkeiden pitkäaikaiskäytön tehosta unettomuuden hoidossa ei kuitenkaan ole olemassa tieteellisesti pätevää tutkimusnäyttöä.<ref>Unettomuuden hoito. Käypä hoito 23.8.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50067#s14</ref>. Lisäksi kaikkiin keskushermostoon vaikuttaviin lääkeryhmiin liittyy toleranssin kasvun ja vieroitusoireiden riski. Esimerkiksi masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet ovat samankaltaisia kuin bentsodiatsepiineilla.<ref>[http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti]</ref><ref>[http://www.benzo.org.uk/healy.htm Dependence on Antidepressants & Halting SSRIs. Dr David Healy]</ref>. Neuroleptien säännölliseen käyttöön tiedetään liittyvän lisäksi huomattavia terveyshaittoja ja -riskejä.

Jos uni- tai mielialalääkkeitä käytetään säännöllisesti raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita.<ref>[http://www.laakelaitos.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/raskaus2r.pdf Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. 2008. Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ym.]</ref>.

Suomessa ovat jotkut unettomat käyttäneet myös disykloveriinihydrokloridia ([[disykloveriini]], disykloamiini, disyklamiini). Yleensä lääkettä on annettu nestemäisessä muodossa. Kyseessä on keskushermoston, lihasten ja sydämen kolinergisiä reseptoreja salpaava lääkeaine. Disykloveriinin haittoja ovat mm. muistihäiriöt, sydämen rytmihäiriöt, sekavuus, harhojen näkeminen, väsymys, lihasheikkous, hengityskatkokset, ummetus ja virtsaamishäiriöt. Disykloveriini rentouttaa lihaksia ja uneton saattaa kokea sen myönteiseksi. Lääkkeen haitat ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin sen edut.{{Lähde}} Disykloveriinin kehittyy myös riippuvuutta.{{Lähde}}<ref>[http://www.vitalmed.fi/Unihairiot Unihäiriöt: Kohta unilääkkeiden käytöstä]</ref> Usein disykloveriinin kanssa käytetään samanaikaisesti [[klonatsepaami]]a (kauppanimeltään ''Rivatril''). Klonatsepaami on erittäin pitkävaikutteinen [[bentsodiatsepiini]]. Myös se voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja [[väsymys]]tä. Klonatsepaami aiheuttaa helposti vaikean riippuvuuden. Klonatsepaamin liian nopea lopettaminen voi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita.{{Lähde}}

Askettäin on hyväksytty uusi unilääke suvoreksantti (Belsomra, MSD), joka on oreksiinin estäjä. Suvoreksantin vaikutusmekanismi on uusi. Se estää aivoissa oreksiinireseptoreja (OX1R ja OX2R), jotka ylläpitävät valvetilaa. Lääke tulee käyttöön 5, 10, 15 ja 20 mg:n tabletteina ja hoitosuosituksena on pienin mahdollinen potilaan tarvitsema lääkeannos .<ref>[http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2014/SLL342014-2048.pdf Suomen Lääkärilehti 34/2014, s. 2048]</ref>.