Ero sivun ”Vesihiihto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix, tekstiosioiden järjestys |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[
'''Vesihiihto''' on 1920-luvulla syntynyt [[urheilu]]muoto. Ensimmäisenä vesihiihtäjänä pidetään 18-vuotiasta Ralph Samuelsonia, joka vuonna 1922 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] kokeili hiihtämistä [[vene]]en perässä. Samana vuonna vesihiihtoa kokeiltiin myös [[Ranska]]ssa. Vesihiihdossa vedetään vesisuksilla varustautunutta ”hiihtäjää” pitkin veden pintaa. Vetämiseen käytetään yleensä [[moottorivene|moottorivenettä]]. Vesihiihdossa voidaan myös käyttää hyppyreitä avuksi, joihin moottoriveneen kuljettaja ohjaa vesihiihtäjän. Vesihiihdossa urheilijalla on kaksi mäkihypystäkin tuttua erittäin leveää suksea.
Nykyaikaisen kaapeliradan keksijä on saksalainen Bruno Rixen, joka rakensi ensimmäiset kaapeliradat Saksaan 1960-luvulla<ref>{{cite web|title=Cable History |publisher=[[Rixen Seilbahnen]] |url=https://www.rixen-cableways.com/en/investors/history/history/rixen-cableways}}</ref>. Helsingissä vesihiihtoa harrastettiin kaapelissa kuitenkin jo 1950-luvun alussa <ref>{{cite web|title = Hietaranta (Hietaniemen uimaranta), vesikaruselli |publisher=[[Helsingin_kaupunginmuseo]] |url=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0000lsd4 |year=1951 |last=Kannisto▼
|first=Väinö |accessdate = 2015-06-28}}</ref>, <ref>{{cite web|title=Yle Areena: Vesikiitorata Hietaniemessä 3.4.1952 |publisher= Yle |url=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/vesikiitorata-hietaniemessa}}</ref>. Hietaniemen kaapeli oli toiminnassa ainakin vuoteen 1958 asti ja sen sanottiin olevan maailman ensimmäinen. Keksijä oli rakennusmestari ja vesihiihdon edelläkävijä Kauko Kolma <ref>{{cite web|title=Yle Areena: Vauhdin hurmaa vesisuksilla 2.7.1958 |publisher= Yle |url=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/16/vauhdin-hurmaa-vesisuksilla}}</ref>. Hietaniemessä nykyisin toimiva pääosin [[wakeboarding|wakeboard]]-harrastajien käyttämä Wakestation-kaapelirata on rakennettu kesällä 2013<ref>{{cite web|title=Wakespot |publisher=[[Wakespot Oy]] |url=http://wakespot.fi/}}</ref>.▼
== Kilpavesihiihto ==
Kilpavesihiihto
=== Pujottelu ===
Pujottelussa käytetään yhtä suksea, jossa on pieni evä perässä. Pujottelussa vetovene ajaa pujotteluradan keskelle merkittyä ajolinjaa pitkin. Hiihtäjän on päästävä läpi alkuportista, kierrettävä kuusi kiertopoijua ja päästävä läpi loppuportista.
Rivi 21 ⟶ 16:
=== Kuviot ===
Kuvioissa käytetään yleensä yhtä suksea, (mutta aloittelija voi käyttää myös kahta suksea,) jonka/joiden pohjassa ei siis ole evää, kantit ovat pyöristetyt ja ne ovat hyvin liukkaat veden päällä. Kilpailussa hiihtäjällä on kaksi 20 sekunnin pituista hiihtosuoritusta eli "sivua". Yleensä kilpavesihiihdossa ensimmäinen sivu koostuu käsikuvioista, missä vetoköyden kapulaa siirretään kädestä toiseen, ja toinen sivu kuvioista vetohihna jalassa hiihtäen. Kilpailuissa hiihtäjä yrittää tehdä mahdollisimman monta kuviota 20 s aikana. Jos hiihtäjä kaatuu ensimmäisen sivun aikana, hän saa pisteet kuvioista, jotka ehti tehdä ennen kaatumistaan hyväksytysti. Ennen kilpailua hiihtäjä antaa laatimansa kuvio-ohjelman tulostenlaskijalle. Hän ei saa tämän jälkeen muuttaa ohjelmaansa eikä hän saa pisteitä kuin kuvioista, jotka on kirjoittanut ohjelmaansa, ja jokaisesta kuviosta saa vain kerran pisteet. Eri kuvioiden pistemäärät on ennalta määrätty.
Rivi 27 ⟶ 23:
Hypyissä hiihtäjä käyttää kahta suksea, joissa on pienet evät perässä. Hiihtäjä saa itse valita veneen nopeuden, mutta se ei saa olla hiihtäjän ikäluokan huippunopeutta suurempi (naisilla 54 km/h ja miehillä 57 km/h). Kilpailuissa hiihtäjällä on kolme yritystä hypätä niin pitkälle kuin pääsee, tyylipisteitä ei anneta ja vain pystyhypyt mitataan. Pystyhypyksi lasketaan hyppy, jossa hiihtäjä saavuttaa alastulossa hiihtoasennon ja köysi on kiristynyt vetoveneeseen. Hyppyradalla on kolme ajoituspoijua, joista hyppääjä voi tarkistaa ajoituksensa. Ajoituspoijut sijaitsevat 150, 180 ja 210 metrin päässä hyppyristä. Nämä poijut ovat hiihtäjästä katsoen hyppyradan vasemmalla puolella. Veneellä ajetaan läpi ajolinjapoijuista, jotka ovat hyppyrin oikealla puolella. Hyppyri on 6 m pitkä ja 4,5 m leveä. Se kelluu ja on ankkureilla kiinni pohjassa. Hyppyrillä on automaattinen kastelujärjestelmä, joka pitää hyppyrin märkänä suoritusten ajan. Hyppyrin korkeus on junioreilla 150 cm. Naisilla se on joko 150 cm tai 165 cm ja miehillä 165 cm tai 180 cm. Vetoköyden pituus on kaikilla 23 m. Hiihtäjän pisin hyppy on hänen lopullinen tuloksensa.
==
▲Nykyaikaisen kaapeliradan keksijä on saksalainen Bruno Rixen, joka rakensi ensimmäiset kaapeliradat Saksaan 1960-luvulla<ref>{{cite web|title=Cable History |publisher=[[Rixen Seilbahnen]] |url=https://www.rixen-cableways.com/en/investors/history/history/rixen-cableways}}</ref>. Helsingissä vesihiihtoa harrastettiin kaapelissa kuitenkin jo 1950-luvun alussa <ref>{{cite web|title = Hietaranta (Hietaniemen uimaranta), vesikaruselli |publisher=[[Helsingin_kaupunginmuseo]] |url=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0000lsd4 |year=1951 |last=Kannisto
▲|first=Väinö |accessdate = 2015-06-28}}</ref>, <ref>{{cite web|title=Yle Areena: Vesikiitorata Hietaniemessä 3.4.1952 |publisher= Yle |url=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/vesikiitorata-hietaniemessa}}</ref>. Hietaniemen kaapeli oli toiminnassa ainakin vuoteen 1958 asti ja sen sanottiin olevan maailman ensimmäinen. Keksijä oli rakennusmestari ja vesihiihdon edelläkävijä Kauko Kolma
== Muuta ==
Nuorison keskuudessa on ryhdytty soveltamaan vesihiihdosta tuttuja tarvikkeita. Moottoriveneen sijasta nuoret soveltavat vetoon [[vesiskootteri]]a ja suksien tilalla käytetään mitä kummallisimpia välineitä, kuten [[rattikelkka]]a.
Viime vuosina vesihiihdosta on kehittynyt muoto, jossa urheiluvälineenä käytetään ”[[wakeboarding|wakeboardia]]”, joka muistuttaa rullalaudan ja lumilaudan risteytystä.
== Lähteet ==
Rivi 34 ⟶ 38:
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.northwater.fi/ Suomen Vesihiihtourheilu ry].
[[Luokka:Vesiurheilu]]
| |||