Ero sivun ”Louis Sparre” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: kirjaviitteenä
Tuomik (keskustelu | muokkaukset)
Artikkelia on laajennettu ruotsinkielisen artikkelin pohjalta
Rivi 1:
[[File:Pehr Louis Sparre - from Svenskt Porträttgalleri XX.png|thumb|Louis Sparre]]
'''Pehr ''Louis''''' (alun perin ''Luigi Petro'') '''Sparre af Söfdeborg''', syntynyt [[3. elokuuta]] [[1863]] Gravellonassa, [[Lombardia]]<nowiki/>ssa, kuollut [[26. lokakuuta]] [[1964]]  [[Tukholma|Tukholmassa]]. Sparre oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[kreivi]], [[taiteilija]], graafikko, huonekalusuunnittelija ja [[Tekijä (tekijänoikeus)|kirjailija]]. Hän oli keksijä Ambjörn Sparren ja Teresita Adèle Josefa Gaetana Barbavaran poika.
Kreivi '''Louis Pehr Sparre''' ([[3. elokuuta]] [[1863]] [[Gravellona]], [[Italia]] – [[26. lokakuuta]] [[1964]] [[Tukholma]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] taidemaalari, muotoilija ja [[kreivi]], joka teki merkittävän uran [[Suomi|Suomessa]] [[jugend]]in ja [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] parissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amosanderson.fi/#lang=fi&page=i11 | Nimeke = Louis Sparre | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = taidemuseon verkkosivu | Julkaisu = Amos | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Amos Andersonin taidemuseo | Viitattu = 4.8.2013 | Kieli = }}</ref> Hän matkusteli maalausretkillä [[Karjala]]ssa [[Akseli Gallen-Kallela]]n, [[Emil Wikström]]in ja muiden [[Karelianismi|karelianistien]] kanssa. 1890-luvun lopulla Sparre keskittyi taideteollisuuteen ja perusti [[Porvoo]]seen Iris-huonekalu- ja keramiikkatehtaan, jonka johtoon hän kutsui [[Alfred William Finch|Alfred Finchin]].<ref>[http://collections.vam.ac.uk/item/O72952/mug-finch-alfred-william/ Mug (A Finch)] V & A Museum {{en}}</ref> Hän myös osallistui Porvoon vanhan keskustan rauhoittamiseen ja entisöimiseen. Viimeiset vuotensa hän vietti [[Ruotsi]]ssa.
 
== Elämäkerta ==
Sparre ohjasi vuonna 1907 ensimmäisen suomalaisen elokuvan ''[[Salaviinanpolttajat]]'' yhdessä [[Teuvo Puro]]n kanssa.<ref>[http://www.freemagazine.fi/finnwoodland/ Finnwoodland] Free Magazine</ref>
Sparre vietti varhaisen lapsuutensa äitinsä kanssa Gravellonassa, isän ollessa usein työmatkoilla. Kun äiti kuoli vuonna 1867, Sparre muutti isänsä luo [[Pariisi|Pariisiin]] ja myöhemmin isoäitinsä luo [[Karlskrona|Karlskronaan]]. Pian hän kuitenkin muutti Tukholmaan ja aloittaessaan opinnot kirjautui samalla myös [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian]] iltakouluun. Valmistumisen jälkeen hän muutti Pariisiin, jossa opiskeli [[Académie Julian|Académie Julianissa]] 1887-1890. Siellä hän tutustui suomalaisista taiteilijoista muun muassa [[Albert Edelfelt]]<nowiki/>iin, [[Akseli Gallen-Kallela]]<nowiki/>an, [[Emil Wikström|Emil Wikströmiin]] ja [[Eero Järnefelt]]<nowiki/>iin. Sparre debytoi Pariisin salongissa vuonna 1888.
 
Louis Sparre oli vuodesta 1893 naimisissa marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Carl Gustaf Emil Mannerheimin]] sisaren [[Eva Mannerheim-Sparre]]<nowiki/>n kanssa. Heidän lapsensa olivat Pehr Gustaf Ambjörn Sparre ja lentäjä Clas Sparre. Hänen suomenkielinen lempinimensä oli Pekka. Taiteilijana hän oli aktiivinen [[Ruotsi]]<nowiki/>ssa, [[Suomi|Suomessa]] ja [[Ranska|Ranskassa]].
Sparre meni vuonna 1893 naimisiin koristemaalari [[Eva Mannerheim-Sparre|Eva Mannerheimin]] (1870–1958) kanssa. Tämä oli marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheimin]] sisar.<ref>[http://www.sls.fi/blf/artikel.php?id=4366 Mannerheim Sparre Eva] Biografiskt Lexicon för Finland {{sv}}</ref>
 
Sparre tuli Suomeen vuonna 1889 [[Akseli Gallen-Kallela]]<nowiki/>n seurassa. Hän ihastui maahan ja erityisesti [[Karjala|Karjalan]] arkaaiseen kulttuuriin. Vuonna 1891 oli näytteillä kaksi hänen teostaan Pariisin salongissa. Samana vuonna hän päätti muuttaa Suomeen, jossa asui vuoteen 1908 saakka. Hän teki laajoja matkoja Suomessa ja kuvaili niitä maalauksissaan sekä kirjassa ''Kalevalan kansaa katsomassa: muistiinpanoja Kauko-Karjalan retkeltä vuonna 1892''. Vuonna [[1895]] hän sai ensimmäisen palkinnon kilpailussa Vaasan kirkon alttaritaulusta.
 
Sparren pariskunnan kiinnostus taideteollisuutta ja huonekaluja kohtaan johti Iris-tehtaan perustamiseen vuonna 1897 ja 1901 taideteollisen piirustustoimiston perustamiseen. Sparren perheen muuttettua [[Ruotsi|Ruotsiin]] vuonna 1908 Louis luopui taideteollisuudesta ja keskittyi maalaamiseen ja grafiikan tekemiseen. Hän jatkoi matkustelua [[Eurooppa|Euroopassa]] ja teki vuonna 1912 [[Anders Zorn|Anders Zornin]] kanssa matkan [[Egypti|Egyptiin]] ja Pohjois-Afrikkaan.
 
Sparre ohjasi vuonna 1907 ensimmäisen suomalaisen elokuvan ''[[Salaviinanpolttajat]]'' yhdessä [[Teuvo Puro]]n kanssa.<ref>[http://www.freemagazine.fi/finnwoodland/ Finnwoodland] Free Magazine</ref>
 
Sparre osallistui miekkailijana Tukholman [[Kesäolympialaiset 1912|Olympialaisiin 1912]]. Hän pysyi aktiivisena vanhuuteen asti ja piti oman taidenäyttelynsä 99 vuoden iässä.
 
== Lähteet ==