|
'''Kansanopetus''' on laajoille kansan kerroksille tarjottavaa [[Perusopetus|perusopetustaperusopetus]]ta, joka pyritään ajanmittaan laajentamaan koskemaan koko kansaa. Opetus koskee lasten lisäksi myös aikuisia kansansivistystyönä ja [[Aikuiskasvatus|aikuiskasvatuksena]].
Kansanopetus alkoi [[Keskiaika|keskiajalla]] [[Munkki (uskonto)|munkkienmunkki]]en ja [[Pappi|pappien]] lyhyinä kansankielisinä [[Saarna|saarnoina]]. [[Keskiaika|Keskiajan]] lopulla [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomessa]] säädettiin pakolliseksi [[Isämeidän-rukousIsä meidän]] -rukous, [[Ave Maria]] ja [[uskontunnustus]] luettavaksi kirkossa kansankielellä. [[Uskonpuhdistus]] johti lopulliseen kansanopetuksen järjestämiseen.
[[Mikael Agricola]] loi Suomensuomen [[KirjakieliKirjoitettu kieli|kirjakielen]] ja julkaisi kirjallisuutta kansankielellä. Varsinaisen opetuksen aloitti 1600-luvulla [[JuhanaJohannes Gezelius]] vanhempi]]. 1600-luvulla perustettiin ensinmäisetensimmäiset kiinteät lastenkoulut kaupunkeihin ja muutamia maaseudullekkinmaaseudullekin.
[[Lukkari|Lukkarit]]t tai erityiset koulumestarit velvoitettiin kuninkaan päätöksellä vuonna 1762 opettamaan lapsia. 1800-luvun alussa Etelä-Suomessa osattiin jo melko laajasti lukea ja kirjoittaa.
== 1800-luku ==
Kouluja alkoivat perustaa valtio, kirkko, yksityinen hyväntekeväisyys ja rahvas omatoimisena sivistysharrastuksena. Papiston johtamia [[Pyhäkoulu|pyhäkoulujapyhäkoulu]]ja (alkeiskouluja) alkoi syntyä 1830-luvulla.
Varsinaisia ensinmäisiäensimmäisiä kouluja Suomessa olivat [[Ahlmanin koulut|Ahlmani]] Tampereella, [[Antelli]] Kainuussa ja [[Alopaeus|Alopaeuksen]] koulu Pohjanmaalla. Kaupunkeihin perustettiin köyhäin kouluja, köyhäin tyttöjen, köyhäin poikien ja pikkulasten kouluja. Käsityöläisten oppipojille määrättiin perustettaviksi sunnuntaikouluja vuonna 1842. Turussa toimi vuonna 1820 Belle-Lancasterin koulu eli vuoro-opetuskoulu, myöhemmin vastaavia perustettin Helsinkiin ja Vaasaan.
Vuosisadan puolivälissä alettiin vaatia yhä laajempaa kansanopetusta, jonkaminkä seurauksenseurauksena säädettinsäädettiin [[kansakouluasetus]] vuonna 1866. Jo ennen asetusta oli perustettu muutamia [[Kansakoulu|kansakouluja]] ja Jyväskylän [[Jyväskylän seminaari|Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaari]]. Asetuksen mukaan kansankouluun pääsemiseksi piti osata jo lukea, kirjoittaa, laskea, laulaa ja tuntea kristinoppia. Varsinainen alkeisopetus oli järjestettävä kodeissa tai sitä järjestivät seurakunnat kiinteissä tai kiertävissä lastenkouluissa. Kaupunkeihin tuli kuitenkin perustaa kaksivuotisia alakouluja.
== Maaseutu ==
Maaseudulla kansanopetus jäi vuosikymmeniä jälkeen kaupunkien kehityksestä. Kodit eivät kyenneet alkeisopetusta järjestämään alkeisopetusta, ja seurakuntien kiertokoulut olivat pieniä, vähälukuisia ja tehottomia. Kansanopetus sai maaseudulla tehoa vasta sen jälkeen, kun se irroitettiinirrotettiin kokonaan kirkon holhouksesta 1900-luvun alkupuolella. Kunnat velvoitettiin piirijakoasetuksella vuonna 1898 jakamaan alueensa koulupiireihin ja perustamaan kuhunkin koulukoulun.<ref>{{Kirjaviite |Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 4| Vuosi = 1962| Luku = Kansakoulu| Sivu = palsta 350| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Viitattu = 5.1.2015}}</ref> Vuonna 1920- säädettiin [[oppivelvollisuuslaki]], jonka mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksivuotinen alakansakoulu.
== Lähteet ==
| 