Ero sivun ”Skällbergetin muinaislinna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
malline |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
|name = Skällbergetin muinaislinna
|karttatekstin asettelu = oikea
|native_name = Skällberget
|image_skyline =
|caption_skyline =
Rivi 10:
|tyyppi = [[Linnavuori]]
|controlling_city =
|peak_period = [[rautakausi]], [[keskiaika]]
|valtakunta =
|merkitys =
Rivi 24:
|coord_display = inline,title
}}
'''Skällbergetin muinaislinna''' on [[Uusimaa|Uudellamaalla]] [[Siuntio
== Skällberget ==
Linnavuoren laki sijaitsee vuoren alla olevasta Siuntion kirkosta noin 150 metriä länteen ja sijaitsee aivan Tjusterbyn kartanon vieressä. [[Lohja]]lle vievä [[kantatie 116]] kulkee linnavuoren ja kirkon välistä. Kirkon itäpuolelta virtaa Kirkkojoki ja muinainen [[Suuri rantatie]] ohittaa linnan. Kalliohuippuinen mäki kuuluu osana Tjusterbybergein kokoumaan ja se kohoaa yli 35 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalle. Lakialue erottuu kohoamalla noin 15 metriä ylemmäksi Tjusterbybergenin itäisestä osasta. Mäen pohjois- ja itäreunan jyrkänteen ympäristö on jyrkkää rinnettä, jonka suojavaikutusta on tehostettu rakentamalla kaksi itä-länsisuuntaista kivivallia mäen länsipuolen kapeimpaan kohtaan. Vallit olivat vuoden 1935 mittauksissa 10–11 metriä pitkät, 1,5–2,0 metriä korkeat ja 2–3 metriä leveät. Vallit koostuvat maa-aineksesta ja mahdollisesti kivistä. Vallit jatkuvat mahdollisesti matalampana seuraten länsirinteen yläpuolella. Pohjoisen vallin keskellä on katkos, jota pidetään linnanporttina.<ref name=mv/><ref name=kp/><ref name=mvh/><ref name=tiiti/>
== Tutkimuksia ==
Varhaisin kirjallinen maininta linnavuoresta on Siuntion partori Joh. Fr. Cajanin pitäjänkertomuksen käsikirjoituksessa vuodelta 1847. Siinä hän mainitsee sen nimityksellä "vallitukset" ({{k-sv|förskansningar}}). [[Hjalmar Appelgren]] ei käsitellyt muinaislinnaa väitöskirjassaan vuodelta 1891. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisilla kaivauksilla, mutta sitä on tarkasteltu pintapuolisesti vuosina 1935 ([[Ella Kivikoski]]), 1984 (Helena Edgren) ja 2014 (Vesa Laulumaa). Vuorilinnan rautakautinen ajoitus on vain arkeologinen arvio ja se voi yhtä hyvin olla varhaiselta keskiajalta.<ref name=mv/>
== Hoitaminen ja opastus ==
Linnavuoren hoito aloitettiin 1990-luvun alussa (Jukka Moisanen) ja se on ollut hoidettuna muinaisjäännöskohteena 1990-luvulta lopulta lähtien, mutta resurssien puuttumisen vuoksi hoito on ollut 2000-luvun alussa vähäistä.<ref name=mvh/><ref name=tiiti/>
Kohde on ollut suosittu käyntikohde. Kävijöille on osoitettu parkkipaikka Siuntion kirkon pihalta, josta alkaa viitoitettu polku mäelle. Parkkipaikalle pääsee Hanko-Helsinki-tieltä, josta käännytään Siuntioon ja ajamalla sitten kirkonkylään. Jyrkimpään kohtaan on rakennettu portaikko, jonka yhteydessä on opastaulu. Reitti ei sovellu liikuntarajoitteisille. Polkuja kiertää myös mäen takana.<ref name=mvh/><ref name=tiiti/>
== Lähteet ==
Rivi 30 ⟶ 41:
* <ref name=kp>{{Kansalaisen karttapaikka|Skällbergetin muinaislinna, Siuntio|60.17650599|24.20170597|mittakaava=8000|Viitattu=10.6.2016}}</ref>
* <ref name=mv>{{Muinaisjäännösrekisteri |id= 755010014 |nimi= Skällberget |ajankohta= 15.2.2011 |viitattu= 6.6.2016 }}</ref>
* <ref name=mvh>{{Muinaisjäännösten hoitorekisteri |id= 755400004 |nimi= Skällberget |ajankohta= 5.8.2011 |viitattu= 7.7.2016 }}</ref>
* <ref name=tiiti>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiittinen, Teija (toimittaja)| Nimeke = Hiidenkiuas ja tulikukka| Vuosi = 1999| Sivut = 79-81 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Museovirasto| Tunniste = ISBN 951-616-052-2| Viitattu = 7.7.2016}}</ref>
}}
== Kirjallisuutta ==
* Hamari, Pirjo & Ranta, Helena (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, s.33-34, 2001, Vammala
{{Suomen linnavuoret}}
[[Luokka:Siuntio]]
| |||