Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu [[Tikkurilankoski|Tikkurilankoskeksi]]. PaikallaKoskeen oliperustettiin mylly jovuonna 1600-luvulla1757. Vuonna 1862 senvalmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,<ref name="VantaaAlu2015"/> ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. KeittämönVernissatehdas ympärillevalmistui kasvoivuonna ajan1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi. Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen [[Tikkurila (yritys)|Tikkurila Oy]]. Radan varressa sijainneet vanhat Väritehtaan rakennukset purettiin 1980-luvulla, ja tehdas toimii nykyisin Keravanjoen toisella puolella [[Kuninkaala]]ssa. Jäljellä on yhä [[vernissa]]keittämöntehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään monitoimitalo Vernissana.<ref name="VantaaAlu2015"/> Jokiniemessä toimi vuosina [[1928]]–[[1984]] myös Grönbergin lyijyvalkoistehdas ja lyijysulatto, joka jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan lyijyn saastuttama pintamaa pois ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan varsinainen tontti siivottiin vasta vuonna [[2004]], ja on ollut siitä asti käyttämättömänä joutomaana. Alueelle on tarkoitus rakentaa toimitiloja tai julkisia rakennuksia.
Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta 1980-luvulle asti myös valtion [[Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus|Maatalouden tutkimuskeskustutkimuskeskuksen päätoimipiste]], joka joutui lopulta siirtymään [[Jokioinen|Jokioisiin]] Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia oli muuttunut mahdottomaksi. Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa [[jugend]]ia ja [[funktionalismi]]a ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden. Presidentti [[Lauri Kristian Relander|Relander]] asui toisessa Jugend-rakennuksista toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina [[1907]]–[[1917]].<ref name="VantaaAlu2015"/> Rakennuksessa toimii nyt [[Metsäntutkimuslaitos|Metlan]] kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti [[H. R. Helin]].
MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen [[Osmo Sipari]]n suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti [[Erkki Huttunen|Erkki Huttusen]] suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti [[Viikki|Viikin]] kampukselle laitoksen yhdistyessä [[Elintarviketurvallisuusvirasto Evira|Eviraan]]. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokinemeen. Aluetta hallinnoi Kapiteeli Oy.
