Versio 14. kesäkuuta 2016 kello 08.35 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 774 muokkausta p sukunimi oli Larson eikä Larsson ← Vanhempi muutos		Versio 6. heinäkuuta 2016 kello 20.35 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 95 002 muokkausta p fix Uudempi muutos →
Rivi 9: \| kuolinaika = [[2. joulukuuta]] [[1948]] \| kuolinpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]] \| ammatit = [[runoilija]], [[näytelmä\|näytelmäkirjailija]], [[kääntäjä]] \| äidinkieli = \| kansallisuus = {{[[Suomi}}\|suomalainen]] \| aikakausi = \| tyylilajit = Rivi 17: \| liike = \| tuotannon kieli = \| debyyttiteokset = ''Tän pojan kevätrallatuksia'' (1897) \| sivusto = \| palkinnot = Rivi 23: \| huomioita = }} '''Larin-Kyösti''' (oik. '''Karl Gustaf Larson'''; [[5. kesäkuuta]] [[1873]] [[Hämeenlinna]] ~~–~~– [[2. joulukuuta]] [[1948]] [[Oulunkylä]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi\|suomalainen]] [[runoilija]]. Larin-Kyöstin vanhemmat Gustaf Israel Larson ja Sofia Vilhelmina Skog olivat Suomeen muuttaneita [[Ruotsi\|riikinruotsalaisia]] ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni [[Suomen kieli\|suomenkieliseen]] [[Hämeenlinnan lyseo\|Hämeenlinnan lyseoon]] ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten [[Carl Michael Bellman]]in ja [[Gustaf Fröding]]in runoista. Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna [[1884]] itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia, jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli, kun Larin-Kyösti karkotettiin [[1892]] Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan [[Tuulos\|Tuuloksessa]] ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin. Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli [[Eino Leino]]. He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi [[1895]] ja lähtivät [[Helsingin yliopisto\|Helsinkiin]] opiskelemaan. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa [[venäjän kieli\|venäjän kieltä]] aikoen ryhtyä [[kääntäminen\|kääntäjäksi]] ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton. Ensimmäisen runokoelmansa ''Tän pojan kevätrallatuksia'' Larin-Kyösti julkaisi [[1897]] ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiään olivat ''Juhannustulilla'' ([[1900]]), ''Kuisma ja Helinä'' ([[1902]]) ja ''Ulkosaarelaiset'' ([[1922]]). Jälkimmäisen pohjalta [[Kalle Kaarna]] teki vuonna [[1938]] [[Ulkosaarelaiset (elokuva)\|samannimisen elokuvan]]. Larin-Kyösti käänsi myös suomeksi Gustaf Frödingin runoja ja [[August Strindberg]]in teoksia. Vuonna [[1906]] Larin-Kyösti yritti [[masennus\|masentuneena]] tehdä [[itsemurha]]n [[Italia]]n matkallaan ja joutui [[Firenze]]ssä mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä [[Toivo Tuhkanen]] haki hänet kotiin Suomeen ja Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa [[Kammion sairaala]]ssa toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna "''Ad astra"'' -nimisen uninäytelmän, joka julkaistiin [[1924]]. Vuonna [[1912]] Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle [[Oulunkylä]]än [[Jokiniementie]]lle vaatimattomaan taloonsa, jossa hän asui sitten lopun elämäänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli [[Ranska]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Unkari]]ssa; hän sai myös valtion [[taiteilijaeläke\|taiteilijaeläkkeen]] [[1925]]. Vuosina [[1946]] ja [[1947]] Larin-Kyösti vietti kesänsä [[Sääksmäki\|Sääksmäellä]], jolloin hän luonnosteli "''Kirkon kirot"'' -nimistä [[keskiaika\|keskiajalle]] sijoittuvaa näytelmää. Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla [[Suomen kirjailijaliitto\|Suomen kirjailijaliiton]] haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat [[Oiva Paloheimo]] ja [[Daniel Katz]]. Rivi 118: == Lähteet == * [http://runeberg.org/pieni/2/0543.html Pieni tietosanakirja]. * [http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl/larin_kyosti.htm Taiteilijoitten Oulunkylä - Larin-Kyösti]. * [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2830/ Larin-Kyöstin elämäkerta Kansallisbiografiassa]. * [http://www.tyrvanto.net/ylikartano/larinkyosti.htm Tyrväntö-verkko: Larin-Kyöstin iltapäivä 29.8.2004]. * [http://www.nimikot.fi/@Bin/130251/Exlibris.jpeg Larin-Kyöstin exlibris]. [[Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat]]

Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä