Ero sivun ”Karjalanpiirakka” versioiden välillä

Sotien jälkeen karjalais[[evakko|evakot]] levittivät piirakkaperinteensä koko maahan ja samalla syntyi nimi "karjalanpiirakka". Karjalaisia murresanoja karjalanpiirakalle ovat muun muassa piirakka, piiras, piiroa, kalitta ja sipanniekku.

 

Tuotteelle on haettu [[Euroopan unioni]]n tuotesuoja Aito perinteinen tuote (APT).<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2002:102:0014:0015:FI:PDF

| Nimeke = Erityisluonnetta koskevista todistuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 8 artiklan 1 kohdassa toisessa alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen| Tekijä = Euroopan Unioni | Julkaisu = eur-lex.europa.eu| Ajankohta = 9.2.2001 | Viitattu = 23.1.2066 }} </ref>. Rekisteröintihakemuksessa on määritelty, miten tuote valmistetaan ja mitkä ovat sille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi halkaisijaltaan noin 10–24 cm:n suuruisiksi piirakankuoriksi, täyte levitetään sen päälle 1–2 cm:n etäisyydelle reunoista ja reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi, sillä nämä ovat perinteisen valmistusmenetelmän kannalta määrääviä tekijöitä. Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että piirakat paistetaan 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuutin ajan, sillä korkea lämpötila ja nopea paistoaika aikaansaavat rapean kuoren ja vaikuttavat siten karjalanpiirakan makuun.

 

Karjalanpiirakan perinteinen lisäke on [[munavoi]]. [[Savonlinna]]n Kauppatorilla niiden päälle laitetaan pieniä [[muikku|suolamuikku]]ja.