Ero sivun ”Leviraattiavioliitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteellinen laajennus
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh, määritelmän kehittelyä, selvennä-m
Rivi 1:
'''Leviraattiavioliitto''' eli '''lankousavioliitto''' on [[avioliitto]], jossa lapsettomaksi jääneestä avioliitosta kuolleen miehen leski menee naimisiin [[lanko]]nsa (puolison veljen) kanssa turvatakseen kuolleen veljen suvun jatkumisen. UudessaMenettely avioliitossaoli syntyvänyleinen ensimmäisenjuutalaisten pojan nimeksi annetaan velivainajan nimi. Sana leviraatti on uudismuodoste [[latina|myöhäislatinan]] ''levir''-sanastakeskuudessa, jokamutta tarkoittaalaajalti lankoa.käytössä [[Vanhamyös testamentti|Vanhassamuiden testamentissa]]kansojen leviraattiavioliitto mainitaan [[Viides Mooseksen kirja|Viidennessä Mooseksen kirjassa]] (25:5–10)keskuudessa.<ref>{{Kirjaviite selvennä|Kuinka Nimikelaajalti? =Milloin? Otavan iso tietosanakirja | Selite = Osa 5, palsta 555, hakusana leviraattiavioliitto | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi = 1963}}</ref> Menettelyä pidettiin tärkeänä suvun säilymisen ja perinnön omassa suvussa säilymisen kannalta3. Uudessa avioliitossa syntyneitä lapsia pidettiin kuolleen miehen lapsina7. Tällainen avioitumismenettely on ollut käytössä useilla muillakin kansoilla kuin muinaisilla israelilaisilla.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 12, palsta 517, hakusana leviraatti | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 19632016}}</ref>
 
Usein leviraattiin sisältyy piirre, että uudessa avioliitossa syntyvän ensimmäisen pojan nimeksi annetaan velivainajan nimi. Sana leviraatti on uudismuodoste [[latina|myöhäislatinan]] ''levir''-sanasta, joka tarkoittaa lankoa. [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] leviraattiavioliitto mainitaan [[Viides Mooseksen kirja|Viidennessä Mooseksen kirjassa]] (25:5–10).<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Otavan iso tietosanakirja | Selite = Osa 5, palsta 555, hakusana leviraattiavioliitto | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi = 1963}}</ref> Menettelyä pidettiin tärkeänä miehen puolen suvun jatkuvuuden ja erityisesti perinnön säilyttämisen kannalta. Uudessa avioliitossa syntyneitä lapsia pidettiin kuolleen miehen lapsina. Tällainen avioitumismenettely on ollut käytössä useilla muillakin kansoilla kuin muinaisilla israelilaisilla.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 12, palsta 517, hakusana leviraatti | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1963}}</ref>
Tämän tyyppinen avioliitto on yleisimpiä klaaniyhteiskunnissa, joissa [[endogamia]] on olennainen osa yhteiskuntaa, esimerkiksi [[punjabit]], muinaisisraelilaiset, [[hunni]]t (xiongnut), [[mongolit]] ja [[tiibetiläiset]].
 
Tämän tyyppinen avioliitto on yleisimpiä klaaniyhteiskunnissa, joissa sisäryhmäavioliittoisuus eli [[endogamia]] on olennainen osa yhteiskuntaa, esimerkiksi [[punjabit|punjabeilla]], muinaisisraelilaiset[[juutalaiset|juutalaisilla]], [[hunnihunnit|hunneilla]]t (xiongnut), [[mongolit|mongoleilla]] ja [[tiibetiläiset|tiibetiläisillä]].
 
'''Sororaattiavioliitto''' eli '''kälyavioliitto''' on leviraatin kaltainen avioliittomuoto, jossa leskeksi jääneellä miehellä on oikeus tai velvollisuus mennä naimisiin kuolleen vaimonsa sisaren eli [[käly]]n kanssa. Sana sororaatti tulee latinan ''soror''-sanasta, joka tarkoittaa sisarta.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 18, palsta 825, hakusana sororaatti | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1964}}</ref>