Ero sivun ”Suomalainen alkoholikulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.29.100.248) ja palautettiin versio 15593181, jonka on tehnyt 188.238.194.4: pelleilyä
lähteetön
Rivi 3:
Vuonna 2012 [[Alkoholijuoma|alkoholin]] kokonaiskulutus Suomessa oli 9,6 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Alkoholin kulutus on laskenut vuodesta 2007 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien_kulutus | Nimeke=Alkoholijuomien kulutus 2012 | Ajankohta=6.5.2013 | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu=24.08.2013}}</ref> Suomessa käytetään alkoholia henkilöä kohti toiseksi eniten [[Pohjoismaat|Pohjoismaista]].<ref>http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/160680/e96457.pdf</ref> 1960-luvun alusta alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin nelinkertaistunut<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Österberg, Esa | Otsikko=Alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 | Julkaisu=Turmiolan Tommi: Mietteitä alkoholi- ja huumetutkimuksesta | Ajankohta=2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry | Tunniste={{ISSN|1458-9982}} | www=http://www.ahts.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=8 | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.5.2009}}</ref> ja samalla alkoholihaitat ovat kasvaneet.<ref name="sk-2013">{{Lehtiviite | Tekijä=Jussila, Noora | Otsikko=Kännäyskulttuuri | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=31/2013 | Sivut=11}}</ref> Merkittävimmät alkoholin aiheuttamat haitat Suomessa ovat työikäisten miesten kuolleisuus<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia+esiintyy+paljon+jo+alle+40-vuotiailla/1135245604868 | Nimeke=Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla | Tekijä=Repo, Päivi | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=1.5.2009 | Viitattu=2.5.2009}}</ref> ja väkivaltarikokset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/alkoholi-ja-vakivalta-suomen-riesa/2006/11/487123 | Nimeke=Alkoholi ja väkivalta Suomen riesa | Ajankohta=28.11.2006 | Julkaisija=MTV3 / STT | Viitattu=8.5.2009}}</ref>
 
[[Humalatila|Humalatilaa]] ei ole suomalaisessa kulttuurissa pidetty häpeällisenä. Päinvastoin sitä ylistetään ja pidetään sosiaalisuuden merkkinä.<ref name="Ylioppilaslehti">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ylioppilaslehti.fi/2007/04/27/rakas-humala/ | Nimeke=Rakas humala | Tekijä=Rämö, Matti | Selite=Artikkeli pohjautuu Satu Apon, Jaana Lähteenmaan, Antti Maunun, Matti Peltosen, Mikko Salasuon ja Pekka Sulkusen haastatteluihin | Julkaisu=Ylioppilaslehti | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston ylioppilaskunta | Viitattu=8.5.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://raitis.fi/raitisfi/artikkelit/alkoholista/suomalaiset-erikoisuudet.html | Tekijä=Kisnanen, Natalia | Nimeke=Suomalaiset erikoisuudet | Ajankohta=4.8.2011 | Julkaisija=Raitis.fi | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Juomisen arkistuminen ei ole johtanut kulutuksen tai humalajuomisen vähenemiseen, vaan kehitys on ollut päinvastainen. Suomalainen humalahakuinen alkoholikulttuuri ei kuitenkaan ole poikkeus maailmassa. Eurooppalaisia viinikulttuureita lukuun ottamatta alkoholi on maailmalla ravintoaineen sijasta yleensä päihde.<ref name="sk-2013"/> On myös huomioitavaa, ettei alkoholijuomien käyttö ruokajuomana vähennä alkoholin aiheuttamia haittoja, sillä haittoihin vaikuttaa pääasiassa se paljonko alkoholia kehoon päätyy yhteensä, ei se miten nopeasti tai minkä juoman muodossa se otetaan.
 
== Historiaa ==