Ero sivun ”Temperamentti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu linkki
Jalski (keskustelu | muokkaukset)
En löydä perusteita väitteelle, että persoonallisuus olisi "hyvin pitkälle geneettinen ominaisuus". Lisäksi teksti antaa ymmärtää, että jos ihminen kasvaisi säilössä ilman ympäristön vaikutusta, hänen aito persoonallisuutensa tulisi esiin.
Rivi 11:
Määrittelyssä Thomas ja Chess korostavat temperamentissa käyttäytymisen tyyliin liittyviä piirteitä, kuten aktiivisuutta, sopeutumista ja joustavuutta. Mikään niistä ei ole toistaan parempi tai huonompi ja siksi niiden tiedostaminen voi auttaa aikuista ymmärtämään ja kunnioittamaan kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita. <ref name=":0" />
 
Jopa 60 prosenttia joistain temperamenttipiirteistä on voitu osoittaa periytyviksi.<ref>www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm</ref> Persoonallisuus on hyvin pitkälle geneettinen ominaisuus, joka kehittyy periytymisen osoittamaan suuntaan, jos ympäristö (esim. kotiyhteisö) ei estä tai haittaa kehitystä. Periytyminen voi olla peräisin kaukaisestakin sukupolvesta, ja saman perheen lapset voivat olla täysin erilaisiakin persoonallisuudeltaan (huomautus V. Routamaa).
 
==Temperamenttitutkimuksen historia==