Ero sivun ”Nils Ludvig Arppe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p oma hutilointi pois
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
Vähän lisätietoa + viite
Rivi 1:
[[kuva:Jarnefelt Eero Nils Ludvig Arppe Portrait.jpg|thumb|250px|[[Eero Järnefelt]]in maalaama muotokuva Nils Ludvig Arppesta.]]
'''Nils Ludvig Arppe''' ([[19. joulukuuta]] [[1803]] [[Kitee]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pakarinen, Sirpa | Otsikko = N. L. Arppe 200 vuotta osa 1/2 | Julkaisu = Koti-Karjala | Ajankohta = 20.8.2003 | www = http://suku.arppe.fi/autohtml.php?filename=NL%20Arppe/kotikarjala/index.htm | Viitattu = 26.11.2010 }}</ref>, Suoparsaari – [[9. joulukuuta]] [[1861]] [[Värtsilä (Venäjä)|Värtsilä]]<ref name="arp2">{{Lehtiviite | Tekijä = Pakarinen, Sirpa | Otsikko = N. L. Arppe 200 vuotta osa 2/2 | Julkaisu = Koti-Karjala | Ajankohta = 23.8.2003 | www = http://suku.arppe.fi/autohtml.php?filename=NL%20Arppe/kotikarjala/index2.htm | Viitattu = 26.11.2010 }}</ref>) oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti mm. [[Värtsilä (Venäjä)|Värtsilän]], [[Utra]]n ja [[Puhos (Kitee)|Puhoksen]] sahat sekä Värtsilän, [[Möhkö]]n ja Käenkosken [[rautaruukki|rautaruukit]] [[Pohjois-Karjala]]ssa. Arppe tunnetaan myös [[Läskelän paperitehdas|Läskelän paperitehtaan]] perustajana. [[Wärtsilä|Wärtsilä Oyj:n]] juuret ovat Värtsilään vuonna 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti vuonna 1836. Vuonna 1833 Arppe rakennutti [[Kitee]]n Puhoksessa [[Ilmarinen (höyrylaiva)|Ilmarisen]], Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka rahtasi puutavaraa [[Saimaa]]n vesistössä. Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta [[uitto]] sujuisi helpommin.
 
[[Laamanni]]n poika Arppe valmistui ylioppilaaksi 1820 ja toimi hovioikeuden [[auskultantti]]na 1823. Seuraavana vuonna hän aloitti lankomiehensä sahaliikkeessä Puhoksessa avustajana. Hän perusti 1832 [[Kuurnankoski|Kuurnankosken]] sahan ja vuokrasi seuraavana vuonna Puhoksen ja Utran sahat.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Salmela, Alpo | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1952 | Vuosi = 1951 | Sivu = 226–227 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
Arppe on haudattu Kiteen kirkkomaahan kahden ensimmäisen vaimonsa, [[Porthan]]in sisarusten, Jeanetten ja Mathildan väliin.<ref name="arp2" /> Samaan sukuhautaan on haudattu myös Arppen 7-vuotiaana kuollut Anna-tytär hänen kolmannesta avioliitostaan.<ref name="arp2" /> Kiteen keskustassa oleva yläkoulu on nimetty hänen mukaansa Arppen kouluksi.
 
Arppe tunnetaan myös [[Läskelän paperitehdas|Läskelän paperitehtaan]] perustajana. [[Wärtsilä|Wärtsilä Oyj:n]] juuret ovat Värtsilään vuonna 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti vuonna 1836. Vuonna 1833 Arppe rakennutti [[Kitee]]n Puhoksessa [[Ilmarinen (höyrylaiva)|Ilmarisen]], Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka rahtasi puutavaraa [[Saimaa]]n vesistössä. Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta [[uitto]] sujuisi helpommin.
 
Arppe on haudattu Kiteen kirkkomaahan kahden ensimmäisen vaimonsa, [[Porthan]]in sisarusten, Jeanetten ja Mathildan väliin.<ref name="arp2" /> Samaan sukuhautaan on haudattu myös Arppen 7-vuotiaana kuollut Anna-tytär hänen kolmannesta avioliitostaan.<ref name="arp2" /> Kiteen keskustassa oleva yläkoulu on nimetty hänen mukaansa Arppen kouluksi.
 
Nils Ludvig Arppe ja [[Suomen senaatti|senaattori]], [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston]] rehtori [[Adolf Edvard Arppe]] olivat keskenään [[velipuoli]]a<ref>Mustelin s. 92</ref>.
Rivi 11 ⟶ 15:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mustelin, Olof | Nimeke = Nils Ludvig Arppe - Karjalan teollisuuden perustaja| Vuosi = 1973| Selite = suom. Maini Palosuo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-05734-7| Viitattu = 18.1.2009}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}