Ero sivun ”Nikolai Putilov” versioiden välillä

'''Nikolai Ivanovits Putilov''' (1820–1880) oli venäläinen valtioneuvos ja Pietarin huomattavimpia 1800-luvun teollisuusmiehiä. <ref name=ven>{{Kirjaviite | Tekijä = Pauli Kurkinen (toim.) | Nimeke = Venäläiset Suomessa 1809-1917| Vuosi = 1985| Luku = Venäjältä tulleet teollisuudenharjoittajat Suomessa 1808-1880| Sivu =220–223| Selite = Historiallinen Arkisto 83| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura| Tunniste =ISBN 951-9254-57-9 | Viitattu = 20.6.2016 }}</ref> Hänen isänsä oli [[Vuoden 1812 sota|vuoden 1812 sodan]] invalidi ja kohosi maan ylhäisaateistoon. Nikolai Putilov toimi valtionhallinnossa kollegineuvoksena. VuonnaKun [[Krimin sota]] lisäsi terästuotteiden kysyntää, Putilov vuonna 1857 siirtyi metallialanmetalliteollisuuden yrittäjäksi. Hänen läheiset suhteensa keisarilliseen hoviin auttoivat yritystä saamaan tilauksia valtiolta, esimerkiksi tykkiveneitä. Vuonna 1868 hän osti Venäjän valtion rauta- ja teräsvalimon ja nimesi sen ''Putilovskiksi'', Putilovin tehtaiksi. Vuonna 1864 hän osallistui [[Obuhovin terästehdas|Obuhovin terästehtaan]] perustamiseen.<ref name=ven />

Putilov osti vuonna 1857 Savosta [[Huutokosken ruukki|Huutokosken]] ja [[Haapakosken ruukki|Haapakosken ruukit]]. Huutokoskelle hän rakennutti kaksi putlausuunia, valssilaitoksen ja konepajan. Koska hänen Pietarin teräsvalimonsa tarvitsivat yhä enemmän raaka-ainetta, hän perusti [[Oravin ruukki|Oravin ruukin]] 1868. YritysOraviin kärsirakennettiin kaksi masuunia, neljä [[Putlaus|putlausuunia]] ja valssilaitos. Suomen tehtaat toimivat aluksi nimellä ''Putilovin rauta-yhtiö'', myöhemmin osakeyhtiönä ''Putilovska Jernverksbolag'' ja niiden yhteisarvo oli 2,7 miljoonaa markkaa. Tuotanto jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi ja yritys kärsi pääomien puutteesta. Putilov yritti saada suuren lainan [[Suomen Pankki|Suomen Pankista]], jamutta hanke epäonnistui. vuonnaVuonna 1879 senyhtiön omaisuus huutokaupattiin.<ref name=ven />