Ero sivun ”Sauna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Muiden kulttuurien saunaa vastaavat laitokset: lähdepyyntö uunissa kylpemisestä
→‎Saunomistapoja: löylyvedestä - kerrotaan se olellinen
Rivi 99:
{{Lähteetön|Yhtä viitettä lukuunottamatta}}
Useimmiten suomalaisessa saunassa lämmitellään aluksi, jotta saadaan rauhallisesti hiki pintaan. Tämän jälkeen heitetään kovemmin löylyä ja usein myös lyödään itseään rauhallisesti [[rauduskoivu]]n oksista tehdyllä oksanipulla, jota kutsutaan itäisessä Suomessa vastaksi ja läntisessä Suomessa vihdaksi. Tämä tapahtuma tunnetaan itäisessä Suomessa nimellä vastominen tai vastalla kylpeminen ja Länsi-Suomessa nimellä vihtominen, ja sen vaikutus on lähinnä hierova ja ihoa puhdistava. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta eli vasta sidotaan taivutetulla [[Koivut|koivun]] oksalla, Itä-Suomessa taas koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä<ref>http://www.visitsauna.fi/fi/sauna/saunavihta/saunavihta</ref>. Vasta säilyy kuivattuna yli talven. Kuivattu vasta täytyy liottaa ennen käyttöä ensin kylmässä ja sitten kuumassa vedessä. Hyvä vasta kestää kaksi saunomiskertaa.
ViskookoLöylyvedeen kiukaallelämpötilalla kylmääei vaiole kuumaapaljoakaan vettämerkitystä energiankulutuksen kannalta on vähäinen ellei kylmä vesi ole todella kylmää ja sitä heitetä kiukaalle jatkuvasti.<ref>[http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/635/onko_valia_viskooko_kiukaalle_kylmaa_vai_kuumaa_ve Kysy asiantuntijalta - Tiede lehti 12/2008]</ref>, mutta kylmä vesi aiheuttaa kiukaan kivissä voimakkaampaa lämpölaajenemista, jolloin kivet pirstoutuvat nopeammin kuin kuumaa vettä käytettäessä.
 
[[Kuva:Finnish Vasta (Vihta).jpg|thumb|250px|Naulassa roikkuva vasta tai vihta.]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna