Ero sivun ”Härkätaistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lupaaava artikkeli -ehdotus
p kh + w
Rivi 1:
{{lae}}[[Tiedosto:Finito de Córdoba.jpg|300px|thumb|Härkätaistelua Córdobassa vuonna 2008]]
'''Härkätaistelu''' ({{K-es|toreo, corrida de toros ''tai'' tauromaquia}}, {{K-pt|tourada, corrida de touros ''tai'' tauromaquia}}) on etenkin [[Espanja]]ssa suosittu perinteinen kansanhuvi, jossa ''torerot[[torero]]t'' eli härkätaistelijat suorittavat erilaisia liikkeitä tavoitteenaan hallita [[nauta|härkää]] ja lopuksi usein surmaavat sen.
 
Taisteluhärät ovat oma rotunsa, ja niitä kasvatetaan varta vasten härkätaisteluita varten. Härkätaistelunäytännössä on perinteisesti kuusi härkää sekä kolme matadoria eli päähärkätaistelijaa. Alussa matadorin avustajat väsyttävät viittoja ja hevosia kohti ryntäilevää härkää peitsineen ja terineen. Näytöksen lopussa matadori kohtaa härän yksin, ohjailee sitä punaisen vaatteen eli ''muletan[[muleta]]n'' avulla, ja lopulta surmaa sen miekalla. Matadorin suoritusta arvioidaan esimerkiksi sen taiteellisuuden kannalta. Härkätaistelu on hyvin vaarallista, ja lajissa on historian aikana kuollut useita satoja matadoreja, joskaan ei yhtään 1980-luvun jälkeen.
 
Härkätaistelua harjoitetaan Espanjassa, Portugalissa, eteläisessä Ranskassa ja useissa Latinalaisen Amerikan maissa. Espanjassa härkätaistelulla on virallisesti kansallisen kulttuuriperinnön asema. Joissain osissa maata se on kuitenkin nykyisin kiellettyä, sillä jotkut pitävät sitä julmana.
Rivi 8:
==Levinneisyys==
[[Kuva:Redondel-las ventas.jpg|thumb|Las Ventasin härkätaisteluareena Madridissa.]]
Espanja on härkätaistelun ykkösmaa. [[Madrid]]ia pidetään härkätaistelun pääkaupunkina, ja kaupungissa on kaksi aktiivista härkätaisteluareenaa, [[Las Ventas|Plaza de Toros de Las Ventas]] ja Plaza de Toros Palacio Vistalegre. Myös esimerkiksi [[Sevilla]], [[Pamplona]], [[Valencia]] ja [[Bilbao]] ovat suuria härkätaistelukaupunkeja. Härkätaisteluita järjestetään myös esimerkiksi Portugalissa, eteläisessä Ranskassa, Meksikossa sekä Etelä-Amerikan Kolumbiassa, Venezuelassa, Perussa ja Ecuadorissa.<ref name="pidd">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2010/jul/28/bullfighting-countries-list | Nimeke = Bullfighting around the world: from conquistadors to Hindus | Tekijä = Helen Pidd | Ajankohta = 28.7.2010 | Julkaisu = The Guardian | Viitattu = 6.6.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aficionados-international.com/experience-bullfighting/where-to-see-a-bullfight | Nimeke = Where to See a Bullfight | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Aficionados International | Viitattu = 6.6.2016 }}</ref> Portugalissa härkää ei surmata, härkätaistelijat ovat yleensä ratsailla, ja härän sarvet joskus tylsytetään. [[Mexico City]]n härkätaisteluareena on maailman suurin.<ref name="pidd" />
 
Härkätaistelu sai vuonna 2013 Espanjan parlamentin äänestyksessä virallisesti Espanjan [[Kulttuuriperintö|kulttuuriperinnön]] aseman ja sitä kautta lainsuojan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://spanishnewstoday.com/bullfighting-in-spain-now-protected-by-law_19021-a.html | Nimeke = Bullfighting in Spain now protected by law | Tekijä = | Ajankohta = 8.11.2013 | Julkaisu = Spanish News Today | Viitattu = 5.6.2016 }}</ref>
Rivi 28:
[[Kuva:06PrincipeDF.JPG|thumb|Banderillero iskemässä teriä härän niskaan]]
[[Kuva:Matador.JPG|thumb|Matadori valmistautumassa tappoiskuun miekallaan]]
Jokaisessa tapahtuman yksittäisessä taistelussa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa härkä päästetään portista areenalle, ja matadori ryhtyy avustajineen testaamaan sen reaktioita ja kuntoa. Jokaisella härkätaistelijalla eli ''torerolla'' on viitta eli ''capote'', joka on väriltään yleensä purppuranpunainen ja keltainen. Matadori heiluttaa viittaansa härän edessä ja ohjaa sen hyökkäilyt ohitseen käyttäen eri tekniikoita. Kun matadori on saanut härän hallintaansa, areenalle ratsastaa kaksi ''picadoria'', jotka iskevät härkää sen paksuun niskaan peitsillään. Picadorin hevosella on kylkisuojat sekäja silmälappu, joka estää sitä hätääntymästä, kun härkä hyökkää. Peitsenpistoilla selvitetään, kuinka urhea härkä on, ja niiden avulla härkä saadaan pitämään päätään alempana. Samalla nähdään, onko härässä jokin vika, jonka vuoksi se täytyisi vaihtaa toiseen.<ref name="what" />
 
Taistelun toisessa osassa areenalle tulee ''banderilleroja'', joiden tehtävä on iskeä härän niskaan ''banderilloja'', puukeppejä, joiden päässä on nelisenttinen terä. Joskus banderillot iskee matadori itse. Banderillojen iskemisessä on kyse rohkeuden osoituksesta ja härän usuttamisesta tekemään pitkiä ryntäyksiä. Samalla matadori oppii lisää härän käyttäytymisestä.<ref name="what" />
Rivi 36:
Matadorilla on kymmenen minuuttia aikaa, johon mennessä hänen on surmattava härkä. Jos hän ei tee sitä, trumpettia soitetaan sen merkiksi, että hän saa kolme minuuttia lisäaikaa. Sen jälkeen hän saa tarvittaessa vielä kaksi minuuttia lisäaikaa, mutta jos härkä on sittenkin vielä surmaamatta, taistelu keskeytetään ja härkä viedään teuraalle.<ref name="what" />
 
Kun matadori on valmis kuoliniskuun, hän ottaa teräsmiekan ja iskee sen härän lapaluiden väliin, yleensä suoraan edestä. Isku katkaisee härän [[Aortta|aortan]], ja se kaatuu yleensä pian iskun jälkeen. Tapon nopeus ja tehokkuus on tärkeä osa matadorin suorituksen arvoa.<ref name="what" /> Matadoria arvioidaan myös hänen kokonaissuorituksensa taiteellisuuden ja estetiikan sekä sen erityislaatuisuuden kannalta.<ref name="bullfighter" /> Joskus harvoin härän henki säästetään, jos se osoitti poikkeuksellista urheutta.<ref name="what" />
 
Joskus harvoin härän henki säästetään, jos se osoitti poikkeuksellista urheutta.<ref name="what" />
 
Jos yleisö arvostaa matadorin suoritusta nousemalla seisomaan ja heiluttamalla valkoisia nenäliinoja, päätuomari voi myöntää matadorille palkinnoksi härän yhden korvan, kaksi korvaa, tai parhaassa tapauksessa korvat ja hännän. Yksi korva myönnetään, jos yli puolet yleisöstä vaatii sitä. Myös urhealle härälle voidaan järjestää kunniakierros.<ref name="what" />
Rivi 58 ⟶ 56:
==Vaarallisuus==
[[Tiedosto:Toros cogida.jpg|thumb|Banderillero altistuu vaaraan iskiessään banderilloja härän selkään suoraan edestä.]]
Härän kanssa areenalle joutunut harjaantumaton ihminen on vakavassa loukkaantumisen ja kuoleman vaarassa. Härkätaistelu on hyvin vaarallista kokeneellekin härkätaistelijalle, vaikka viime vuosikymmeninä kuolemantapauksia ei olekaan sattunut. Tilastojen mukaan espanjalaisia härkätaistelijoita on 1700-luvun jälkeen kuollut 533, mutta arvio saattaa olla alakanttiin. Vuoden 2014 tilanteen mukaan viimeisin surmansa saanut espanjalainen matadori oli Jose Cubero Sanchez vuonna 1985 ja Espanjan ulkopuolella [[kolumbia]]lainen Jose Eslava Caceres vuonna 1987. Epävirallisen tilaston mukaan vuonna 2013 Espanjan 661 härkätaistelussa härän sarvista loukkaantui 31 matadoria ja 16 avustajaa. Jotkin vammoista olivat hengenvaarallisia. Härkätaistelijoiden vammat eivät lääketieteen kehityksen ansiosta enää johda kuolemaan yhtä usein kuin ennen vanhaanaiemmin, ja suurilla areenoilla on kirurgeja hoitamassa loukkaantuneita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/blogs-magazine-monitor-27520374 | Nimeke = Who, What, Why: How dangerous is bullfighting? | Tekijä = | Ajankohta = 22.5.2016 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 23.5.2016 }}</ref>
 
==Vastustus==