Ero sivun ”Kirmukarmu” versioiden välillä

'''Kirmukarmu''' (tai ''Kirmu'') on myyttinen [[Häme|hämäläinen]] sotapäällikkö.<ref>http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/</ref><ref>http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html</ref> Hänen oletetaan eläneen mahdollisesti 1200-luvun alussa. Kirmukarmuun liittyy myös [[Kirmukarmun mäki]], joka on tunnettu merkittävistä [[Merovingiaika|merovingiaikaisistamerovingiaika]]isista hautalöydöistään. Germund eli Girmund on mahdollisesti [[Muinaisgermaanit|muinaisgermaaninen]] nimi, joka [[Kustaa Vilkuna|Kustaa Vilkunan]]n mukaan tarkoittaa suomeksi keihäsvartijaa (''ger'', ''gir'' = keihäs’keihäs’, ''mundr'' = vartija’vartija, suojelijasuojelija’). Nimi sopii hyvin Kirmukarmuun liittyvään arkeologiseen ja perimätiedolliseen aineistoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke=Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu=www.narvasoft.fi|viitattu=2016-04-02}}</ref>

Tarinoissa Kirmukarmun kerrotaan lapsena herättäneen poikkeuksellisilla kyvyillään ihailua muissa. Hänen kerrotaan kasvaneen ankarassa kodissa rohkeaksi ja taitavaksi soturiksi. Hänen joukkojensa sotaretket kohdistuivat tarinoiden mukaan pääasiassa [[Novgorodin tasavalta|Novgorodiin]]. [[Rautakausi|Rautakauden]] loppu oli [[Itämeri|Itämeren]] alueella väkivaltaista aikaa alueen heimojen tehdessä ryöstöretkiä aktiivisesti toistensa maille. Vastaavasti [[Novgorodin tasavalta|Novgorodista]] tehtiin historiallisten lähteiden mukaan vuodesta 1042 lähtien useita sotaretkiä Suomeen.

[[Pakanuus|Pakanallisen]] Kirmukarmun sanotaan vainonneen [[Kristinusko|kristittyjä]]. Kansantarinat kertovat rauhanomainenrauhanomaisen kristinuskon levittäjän, [[Hunnun Herra|Hunnun Herran]]n, ja KirmukarmuKirmukarmun kohtaamisista. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. nrot 13919-13927</ref>

Kirmukarmun kerrotaan haavoittuneen ja joutuneen joukkoineen Venäjälle vangiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke = Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu = www.narvasoft.fi|viitattu = 2016-03-30}}</ref> Mahdollisesti kyseisen Novgorodiin suuntautuneen epäonnistuneen sotaretken seurauksena Kirmukarmun sanotaan pettyneet pakanallisiin jumaliinsa ja vaikuttuneen [[Hunnun Herra|Hunnun herran]] uhrimielestä, jonka vuoksi hän lopulta kääntyi kristinuskoon.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. 13956</ref>

Kirmukarmun tovereihin kerrotaan kuuluneen muiden muassa [[Kaakilan linnankallio|Kaakilan linnakallion]]n lähettyvillä elänyt Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies, venäjän kieltä osannut Osmo Karjalainen sekä Tarkan Mielikkitytär.