Ero sivun ”Kerimäen kirkko” versioiden välillä

'''Kerimäen kirkko''' on [[Savonlinna]]n kaupungissa [[Kerimäki|Kerimäen]] kirkonkylässä sijaitseva [[kirkko (rakennus)|kirkkorakennus]], seurakunnan mukaan "kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila".<ref name="srkunta"srkhist>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kerimaenseurakuntasavonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko.html/kerimaen-kirkon-historiaa | Nimeke = Kerimäen Iso kirkko| Julkaisija = KerimäenSavonlinnan seurakunta | Viitattu = 1611.56.20122016}}</ref> Se sijaitsee noin 20 kilometriä Savonlinnan keskustasta koilliseen [[Puruvesi|Puruveden]] rannalla.<ref name="mtv3"mtv>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20050119121812/http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/matkakohteet.shtml/338159?Etelasavo | Nimeke = Kerimäen puukirkko kutsuu hiljentymään | Tekijä = Salonen, Juha | Ajankohta = 23.12.2004 | Julkaisija = Mtv3 | Viitattu = 11.6.2016 }}</ref> Se on tyypiltään [[kahtamoinen]] eli kaksoisristikirkko.<ref name="Arksanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa | Nimeke = Arkkitehtuurin sanakirja | Vuosi = 2000 | Sivu = 125 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WS Bookwell Oy | Tunniste = ISBN 951-0-24579-8 }}</ref> Kerimäen kirkon taidehistoriallinen merkitys on sen tyylihistoriallisessa asemassa ja koossa.<ref name="AH, s. 186">Sinisalo & Lilius, s. 186.</ref>

Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki vuonna 1842 [[E. B. Lohrmann]]. Se lienee ollut muodoltaan jo toteutetun mukainen. Tuolloin suunniteltuun kirkkoon olisi kuitenkin mahtunut kerrallaan vain 1&nbsp;500 henkeä, mutta seurakunnan koko oli 10&nbsp;000 henkeä. Kerimäkeläiset eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja anoivat intendentinkonttorilta suuremman kirkon piirustuksia. Pyyntöön ei kuitenkaan haluttu suostua, sillä pelättiin, ettei iso puukirkko pysyisi koossa.<ref name="AH, s. 186" /> Arkkitehti [[Anders Fredrik Granstedt|A. F. Granstedt]] suunnitteli vuonna 1844 kuitenkin kirkon, johon mahtuu 5&nbsp;000 ihmistä, ja kirkkoa ryhdyttiin myös heti rakentamaan. Ilmeisesti Granstedt vain suurensi Lohrmannin piirustuksia. Kirkko valmistui 25. syyskuuta 1847.<ref name="AH, s. 187">Sinisalo & Lilius, s. 187.</ref> Vihtiläinen kirkonrakentaja [[Axel Magnus Tolpo]] johti rakennustöitä, ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa [[Theodor Johannes Tolpo|Theodor Tolpo]]. Töissä oli mukana myös seurakuntalaisia, sillä [[veroluku]] määräsi kuntalaiset miehet vuorollaan töihin. Seurakunta määräsi itse ammattimiehet, muurarit, sepät ja kirvesmiehet. Granstedtin arvion mukaan paikan päällä taottiin 294&nbsp;000 kappaletta nauloja.<ref name="mtv3"mtv/>

Kirkon vihki käyttöön piispa [[Carl Gustaf Ottelin|C. G. Ottelin]] helluntaina 11. kesäkuuta 1848.<ref name="mtv3"mtv/>

[[Tiedosto:KerimaekiInnen.jpg|thumb|left|Kerimäen kirkko sisältä nähtynä.]]

Kirkko on huomattavan suuri, ja sillä on pituutta 45 metriä, leveyttä 42 ja korkeutta 27 metriä. Ristin huippuun on 37 metriä. Kirkossa on noin 3&nbsp;000 istumapaikkaa ja lisäksi vielä noin 2&nbsp;000 seisomapaikkaa. Kirkon penkkien yhteispituus on noin 1&nbsp;670 metriä. Se on Suomen suurin kirkkorakennus.<ref name="kerimaki"paakanta>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kerimaki.fi/index.php?id=141 | Nimeke = Kerimäen kirkko | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Pääkanta - Säätiö sr | Viitattu = 11.6.2016 }}</ref>

Tyyliltään Kerimäen kirkko on jonkinlainen [[uusgotiikka|uusgotiikan]] ja [[uusbysanttilainen|uusbysanttilaisuuden]] sekoitus, ja lisäksi kirkossa on myös vanhempaa kirkkoperinnettä. Sen pohjakaava on lyhytsakarainen kaksoisristikirkko. Kupoli on rakennettu ristineliön päälle neljän puupilarin varaan. Pylväitä vahvistavat sidehirret, jotka liittyvät seiniin runsaasti profiloituina. Kolmiapilan muotoiset avoimet kattotuolit tukeutuvat osittain myös sidehirsiin. Kirkkotila on valoisa, sillä seinien kolmessa kerroksessa olevat ikkunat ja kupolin aukot antavat runsaasti valoa, mikä myös lisää avaraa vaikutelmaa. Kerimäen kirkko on monumentti, jossa puusta rakentamisen mahdollisuudet on ajan olosuhteisiin katsoen viety äärimmilleen.<ref name="AH, s. 187" /> Kirkon ristirakenne oli rakennettaessa 80 vuotta aikaansa edellä ja kokonaisuutena oman aikansa kirvesmiesten taitojen mestarinäyte.<ref name="mtv3"mtv/>

Kirkon suurta kokoa on yritetty selittää [[kyynärä]]n ja [[metri]]n sekaantumisella tai piirustusten vaihtumisella. Todellisuudessa Kerimäen kirkkoherrana kirkon rakentamisen aikaan toiminut Fredrik Neovius vain ajatteli, että kirkkoon on mahduttava kerralla puolet pitäjän asukkaista (Kerimäen asukasluku oli tuolloin noin 12&nbsp;000).<ref name="mtv3"mtv/>

Vuonna 1953 kirkon kylkeen rakennettiin laajennuksena pienempi kirkkosali, niin kutsuttu talvikirkko. Suuren kirkon kirkkosalissa ei ole lämmitystä kylmäksi vuodenajaksi. Joka vuosi joulupäivän aamuna järjestetään suuressa kirkossa joulujumalanpalvelus, jossa vanhan perinteen mukaan istutaan turkit päällä ja kintaat kädessä.<ref name="kerimaki"paakanta/>

Kirkkoon on hankittu vuonna 1882 [[kristallikruunu]] ja vuonna 1911 viisi [[Josef Stenbäck]]in suunnittelemaa kynttiläkruunua. Kirkossa on neljä hyvin koristeellista [[kamiina]]a, mutta ne ovat olleet 1950-luvun lopulta käyttämättöminä. Alkujaan vuonna 1915 asennettuja kamiinoita oli kahdeksan.<ref name="srkunta"srkhist/>

Alttaritaulun aiheena ovat Jeesuksen sanat: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” ([[Matteuksen evankeliumi|Matt.]] 11:28). Sen on vuonna 1890 maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin|Alexandra Såltin]].<ref name="mtv3"mtv/>

Kirkossa on vuonna 1894 asennetut [[Kangasalan Urkutehdas|Kangasalan Urkutehtaan]] valmistamat 20-äänikertaiset urut.<ref name="srkunta"srkhist/>

Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna 1684 ja suuri kirkonkello 1884.<ref name="kerimaki"paakanta/>

Iso kello on valettu 1884 Osbergin tehtaassa Helsingissä. Se painaa 600 kg ja sen halkaisija on 90 cm. Kellossa lukee "Soittakaamme”Soittakaamme Herralle. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto. Kerimäen seurakunta 1884."”<ref name="srkunta"srkhist/>

Pieni kello on valettu 1684, valaja G. W. Tinis Tukholma, XZ. Jakob Birman. Se painaa 400 kg, ja sen halkaisija on 64 cm.<ref name="srkunta"srkhist/>

=== Viitteet ===