Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Koppila) ja palautettiin versio 15504496, jonka on tehnyt MiPe: rv, lähdekirjan alaotsikko on muistelmia20- ja 30 luvuilta.
Andres (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 72:
Varhaisvuosinaan Paasikivi toimi politiikasta syrjässä, mutta niin sanottu [[Helmikuun manifesti]] vuonna 1899 sai hänet keräämään Lahdessa nimiä [[Suuri adressi|suureen adressiin]].<ref name="polvinen-28">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 53.</ref> Palatessaan Helsinkiin hän alkoi jälleen kirjoittaa ''Uusi Suometar'' -sanomalehteen yliopistouransa ohella<ref name="polvinen-25"/> ja myöhemmin hän laati jo lehdelle [[pääkirjoitus|pääkirjoituksia]]. Paasikivi toimi aktiivisesti jäsenenä [[Suomalainen puolue|vanhasuomalaisissa]], jotka harjoittivat myöntyväisyyspolitiikkaa ja kompromisseja venäläistämistä vastaan. Silti hän katsoi, että myöntyväisyydellä on rajansa.<ref name="polvinen-29">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 58.</ref> Vuodet 1902 ja 1903 olivat Paasikivelle poliittista oppiaikaa. Hänen oppi-isänsä oli [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]].<ref name="polvinen-30">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 60.</ref>
 
Politiikan lisäksi Paasikivi toimi väitöskirjansa valmistumisen jälkeen [[Pellervo-Seura]]n avustajana sen perustamisvaiheessa vuonna 1899. Myöhemmin hän toimi seuran seuran lainopillisena sihteerinä syyskuusta 1901 huhtikuuhun 1903 asti. Tämän jälkeen Paasikivi siirtyi Pellervo-Seuran johtokuntaan toimien siellä vuoteen 1909 asti.<ref name="polvinen-31">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 69.</ref> Seuran sihteerinä hän toimi työryhmässä, joka perusti Suomeen uudenlaiseen [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuustoimintaan perustuvan pankkijärjestelmän]] vuonna 1902.<ref name="polvinen-32">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 70.</ref> Tosin Paasikiven osuus sekä Pellervo-Seurassa että Osuuspankkitoiminnassa oli enemmän toimeenpanevan sihteerin toimintaa kuin aatteellista luovuutta osoittavaa.<ref name="polvinen-33">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 71.</ref>
 
Politiikassa Paasikiven nauttimaa arvostusta vanhasuomalaisten keskuudessa osoittaa, että hänet nähtiin jo syksyllä 1902 varteenotettavana senaattoriehdokkaana.<ref name="polvinen-26">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 63.</ref> Keväällä 1903 vanhasuomalaiset ehdottivat Paasikiveä [[valtiokonttori]]n pääjohtajan, tuolloin nimikkeellä ylitirehtööri, virkaan. Kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]] esitteli asian Venäjän ministerivaltiosihteeri [[Vjatšeslav von Plehwe]]lle, joka hyväksyi nimityksen 5. kesäkuuta 1903.<ref name="polvinen-27">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 64.</ref>