Ero sivun ”Pihlajanmarjakoi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lupaava
Korjattu viitteen [6] virheellinen linkki muotoon http://www.biotus.fi/?s=Pihlajanmarjakoi
Rivi 33:
 
== Levinneisyys ja lentoaika ==
Lajia tavataan laajalti Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.<ref>[http://dx.doi.org/10.1080/09670878809371240 Sharma, Khajuria & Dogma (1988) "Studies on the apple fruit moth, ''Argyresthia conjugella'' Zeller (Yponomeutidae: Lepidoptera): Identification, distribution and extent of damage in India". Tropical Pest Management 34(2)]</ref> Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa, mutta Lapista on vain hajanaisia havaintoja. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta elokuulle, ja lennon huippu sijoittuu kesäkuun loppupuoliskolle.<ref>[http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Yponomeutidae/Argyresthia/conjugella/Argyresthia%20conjugella.htm Hyönteiswiki]</ref><ref name="BIO">[http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/?Pages=Pihlajanmarjakoi Biotus: pihlajanmarjakoi]</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Iso tietosanakirja osa X , Piemonte - Renovoida| Nimeke = Pihlajanmarjakoi| Vuosi = 1936| Luku = | Sivu = 30| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.7.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Pihlajanmarjakoita tavataan pihlajia tai omenapuita kasvavissa puutarhoissa ja lehtimetsissä. Perhoset ovat aktiivisia ympäri vuorokauden, ja illan tullen niitä voi lentää kirkkaiden valojen luokse. Naaraat munivat hedelmäraakileiden pinnalle ja munat kuoriutuvat viikon-parin kuluttua. Kukin naaras tuottaa yleensä 35&ndash;45 munaa, mutta joskus enemmänkin<ref name="AG">[http://www.agroatlas.ru/en/content/pests/Argyresthia_conjugella/ Agroatlas] {{en}}</ref>. Toukkien pääasiallista ravintoa ovat pihlajanmarjat, joiden hedelmälihaan ne kaivertavat käytäviä. Kuitenkin, erityisesti vuosina, joina pihlajanmarjoja on vähän, perhoset munivat omenoille, jolloin toukat elävät omenoiden hedelmälihassa ja tekevät hedelmät käyttökelvottomiksi. Tarvittaessa toukka voi siirtyä hedelmästä toiseen. Vajaan kahden kuukauden kuluttua kuoriutumisestaan täysikasvuiset toukat laskeutuvat silkkirihman varassa maahan ja koteloituvat aivan maanpinnan alle toukan silkistä kehräämän kaksinkertaisen kotelokopan sisään. Kotelo talvehtii.<ref name="SV"/><ref name="BIO"/><ref name="UA"/>
 
Lajin luontaisista vihollisista merkittävin on ''[[Microgaster politus]]'' -vainopistiäinen.<ref> Hokkanen & Lynch (ed.) Biological Control - Benefits and risks. Cambridge University Press 1995. ISBN 0521473535 s. 47</ref> Myös eräät petokovakuoriaiset, sienitaudit ja virukset rajoittavat kantaa. <ref name="AG"/> Lajille on saatavilla kaupallinen [[feromoni]]<ref>[http://www.pherobase.com/database/species/species-Argyresthia-conjugella.php The Pherobase] {{en}}</ref> ja torjuntaa varten lajin esiintymistä ja runsautta voidaan kartoittaa [[feromonipyydys|feromonipyydyksillä]]. Torjunta tapahtuu myrkytyksin.<ref name="BIO"/>
 
== Ravintokasvi ==