Ero sivun ”Turun Weikot” versioiden välillä

[[Paini]] oli seuran lajivalikoimassa jo perustamisvuonna 1917. Vuonna 1921 Suomi-Saksa-painiottelussa olivat Veikoista mukana Ilmari Rantanen ja Vihtori Laine, jotka voittivat kaikki vastustajansa. Vastavierailulla Suomessa olivat joukkueessa mukana lisäksi Väinö Saarinen ja Oskari Suomi. Myös tällöin seuran painijat voittivat kaikki vastustajansa. [[TUL]]:n vuoden 1923 liittojoukkueeseen kuuluivat Veikoista Paavo Suomi (60  kg), Onni Pellinen (82,5  kg) ja Oskari Meisvuosi (yli 82,5  kg). Joukkue voitti kaikki ottelunsa Unkarin, Itävallan ja Saksan kiertueillaan.

* Ilmari Rantanen 1919, 1920 ja 1921 (yli 82,5  kg)

* Oskari Meisvuori 1920 (82,5  kg); 1923, 1924 ja 1926 (yli 82,5  kg)

* Vihtori Laine (yli 82,5  kg) 1922

* [[Onni Pellinen]] (82,5  kg) 1923

* Paavo Suomi (58  kg) 1925

* Eino Nuutinen (62  kg) 1927, 1929

* Kalle Tammi (75  kg) 1927

* Feliks Flinkman (yli 82,5  kg) 1928

[[Pyöräily]] oli seuran lajivalikoimassa jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen TUL:n mestari oli Ilmari Mäkelä, joka voitti mestaruuden 1  km, 10  km ja 30  km matkoilla. 1950-60-luvuilla seuran pyöräilijät saavuttivat jo 48 TUL:n mestaruutta. Toiminta hiipui kuitenkin nopeasti 1960-luvun lopulla.

[[Jääpallo]] ja [[uinti]] tulivat ohjelmaan vuonna 1921. Voiman aikakaudella jääpallo aloitettiin uudelleen vuonna 1935, ja samoihin aikoihin oteltiin myös [[käsipallo|käsipallossa]]ssa. Sotien jälkeen käsipalloilu käynnistettiin Voimassa uudelleen ja mukaan tuli lisäksi naisten [[koripallo]]. [[Pesäpallo|Pesäpalloa]]a pelattiin 1930-luvulla, jolloin mukana oli sekä naisten, miesten että nuorten joukkueet. Parhaiten menestyi naisten joukkue, joka saavutti piirinmestaruuden vuosina 1935-1938. Vuonna 1994 aloitettiin uudelleen toiminta käsipallossa, mutta tämä kokeilu loppui vähin äänin.

Seuran jalkapalloilijoiden kotikenttä on [[Raunistula|Raunistulan]]n tekonurmikenttä.

Vuonna 2005 [[Suomen Keilailuliitto]] hyväksyi [[Crystal Rollers|Crystal Rollersin]]in (CR) miesten ykkössarjapaikan siirron Weikoille, jolloin seuraan siirtyi 13 keilaajaa joista viisi mestaruusluokassa. Kaiken kaikkiaan rekisteröityneitä keilaajia oli Weikoissa 77, jolla seura saavutti selkeästi Turun suurimman keilailuseuran aseman. Kaudella 2005-2006 Weikot voitti I-sarjan ja nousi SM-liigaan.

|bgcolor="#CFBFB2"|[[Tiedosto:Bronze_medal_blankBronze medal blank.svg|16px]]'''Pronssia'''

|style="text-align:center"|48  kg

Weikkojen väreissä voitettiin ensi kerran SM-mitali<ref>http://www.nyrkkeilyliitto.com/tulokset/sm-mitalistit/sm-mitalistit_1951-1999/ Nyrkkeilyn SM-mitalistit 1951-1999</ref> vuonna 1957, kun [[Reijo Videnius]] (60 &nbsp;kg) otti pronssia. Vuoden 1963 Suomen ja Pohjoismaiden mestari (81 &nbsp;kg) [[Ismo Leinonen]] oli ottanut SM-kultaa [[Turun Kehä-Hait|Turun Kehä-Haiden]] nimissä jo vuonna 1959, ja saavutti TUL:n mestaruuden vuosina 1957, 1958, 1959 (TuKH), 1961, 1962 ja 1963. Vuonna 1965 [[Hannu Mäki]] voitti 75-kiloisissa Suomen mestaruuden ja [[Teppo Oksanen]] oli 51-kisoisissa hopealla. Seuraavana vuonna [[Vihtori Pöyhönen]] (81 &nbsp;kg) saavutti SM-pronssia. [[Jorma Pikkujämsä]] (67 &nbsp;kg) otteli jaetulle pronssille vuoden 1971 SM-kisoissa.

Sarjassa 48 &nbsp;kg otellut [[Mikko Mantere]] voitti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1992. Seuraavana vuonna Mantere voitti TUL:n ja Suomen mestaruuden. Hän oli mukana Tampereen MM-kisoissa, jossa hän kuitenkin karsiutui. EM-kisoista Turkin Bursassa hän saavutti pronssimitalin. Seuraavana vuonna Mantere ja [[Joni Järvinen]] voittivat TUL:n mestaruudet. SM-nyrkkeilyissä Mantere (48 &nbsp;kg) ja Järvinen (51 &nbsp;kg) saavuttivat hopeaa.

[[Voimanosto|Voimanostossa]]ssa [[Ari Oksanen]] (60 &nbsp;kg) voitti vuonna 1992 TUL:n mestaruuden, SM-pronssia, Pohjoismaiden mestaruuden ja oli MM-kisoissa yhdeksäs. [[Jouko Roininen]] (110 &nbsp;kg) sijoittui hopealle. Oksanen voitti vuonna 1993 voimanostossa jälleen Pohjoismaiden mestaruuden ja SM-hopeaa. EM-kisoissa hän oli samana vuonna voimanostossa viides ja penkkipunnerruksessa kahdeksas. Vuonna 1994 hän oli voimanostossa EM-kisoissa yhdeksäs ja SM-kisoissa hopealla. Vuonna 1995 sarjassa 67,5 &nbsp;kg Oksanen sijoittui voimanoston SM-kisoissa hopealle, EM-kisoissa kuudenneksi ja MM-kisoissa seitsemänneksi. Lisäksi hän saavutti penkkipunnerruksen SM-hopeaa ja EM-kuutostilan.

Nykyinen voimistelujaosto perustettiin vuonna 2004. Seurassa on nykyisin kuusi joukkuetta tanssissa ja [[joukkuevoimistelu|joukkuevoimistelussa]]ssa.

|bgcolor="#CFBFB2"|[[Tiedosto:Bronze_medal_blankBronze medal blank.svg|16px]]'''Pronssia

|bgcolor="#EADBA9"|[[Tiedosto:Gold_medal_blankGold medal blank.svg|16px]]'''Kultaa'''

!colspan="3" style="text-align:center; background-color:#B0C4DE"|[[Tiedosto:Olympic_RingsOlympic Rings.svg|20px]] [[Olympialaiset]]

Seuran kestävyysurheilijat edustivat Suomea useassa arvokisassa. [[Aarno Ristimäki]] valittiin vuoden [[Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut 1975|1975 maastojuoksun MM-kisoihin]] Rabatiin ja myös vuoden 1977 maastojuoksun MM-kisoihin. [[Jouko Santanen]] valittiin vuoden 1976 MM-maastojuoksukisoihin. Kävelijä [[Reima Salonen]] saavutti 50 kilometrin kävelyssä [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1976|Malmössä 1976]] MM-pronssia. Hänet valittiin seuraavana vuonna TUL:n parhaaksi urheilijaksi. Malmössä kilpaili samalla matkalla myös [[Seppo Immonen]] (20. sija). [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978|Prahan EM-kisoissa]] vuonna 1978 mukana oli peräti kolme weikkolaista, Salonen ja Immonen 50 &nbsp;km kävelyssä ja Ristimäki maratonjuoksussa. Salonen ei kuitenkaan terveyssyistä päässyt aloittamaan kisaa.

Seuran historian ensimmäinen [[olympialaiset|olympiakisoihin]] valittu urheilija Reima Salonen sijoittui vuoden 1980 [[Kesäolympialaiset 1980|Moskovan olympialaisten]] 20 &nbsp;km kävelyssä yhdeksänneksi. 50 &nbsp;km:n matkalla hän ei tullut maaliin asti. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti TUL:n kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan mestaruuden [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1982|Ateenan EM-kisoissa]] 50 &nbsp;km:n matkalla. 20 kilometrillä hän oli kahdeksas. Salonen oli jälleen mukana [[Kesäolympialaiset 1984|Los Angelesin olympialaisissa]] vuonna 1984, jolloin hänen lisäkseen Weikoilla oli toinenkin edustaja kisoissa, [[Helena Laine]] keihäässä. Salonen ylsi neljänneksi 50 &nbsp;km kävelyssä ja keihäässä Laine sijoittui yhdenneksitoista. [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1983|Helsingin MM-kisoissa]] 1983 Salonen oli neljäs ja Seppo Immonen 14. 50 &nbsp;km kävelyssä. 20 &nbsp;km:n matkalla Salonen oli 12. Vuoden 1986 [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1986|Stuttgartin EM-kisoissa]] Salonen oli 50 &nbsp;km:n matkalla viides, 20 &nbsp;km:n matkalla hänet hylättiin. [[Vesa Puukari]] valittiin vuoden 1987 [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1987|Rooman MM-kisoihin]] 20 ja 50 &nbsp;km matkoille, joista jälkimmäisessä hänet kuitenkin hylättiin. Salonen vastasi näissäkin kisoissa parhaasta kävelijöiden suomalaissijoituksesta ollen kymmenes 20 &nbsp;km:n matkalla. Hän keskeytti 50 &nbsp;km kisassa. Reima Salonen valittiin vielä vuoden 1988 [[Kesäolympialaiset 1988|Soulin olympialaisiin]]. 20 &nbsp;km kävelyssä hän oli 42. ja 50 &nbsp;km:n matkalla 18.

[[Veijo Savikko]] valittiin vuoden 1991 [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1991|Tokion MM-kisoihin]], mutta keskeytti lajissaan 50 &nbsp;km kävelyssä. [[Marika Salminen]] valittiin vuoden 1993 [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1993|Stuttgartin MM-kisojen]] ja vuoden 1994 [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1994|Helsingin EM-kisojen]] kolmiloikkaan. [[Jukka Savonheimo]] saavutti 1990-luvulla lukuisia SM-mitaleja muun muassa 1&nbsp;500 metrin juoksussa. Hänet valittiin maastojuoksun EM-kisajoukkueeseen Belgian Charleroihin vuonna 1996 ja Portugalin Oeirasiin vuonna 1997<ref>http://www.dublin2009.ie/download/1/Publications-StatisticalHandbook.pdf</ref>.

Weikkoihin siirtynyt Belfastin maastojuoksun MM-pronssimitalisti Annemari Sandell-Hyvärinen osallistui vuonna 2000 Vilamouran MM-kisoihin sijoittuen 24:ksi, ja Brysselin EM-kisoissa vuonna 2008 hän ylsi kuudenteentoista sijaan. Juha Hellstén oli puolestaan mukana maastojuoksun EM-kilpailuissa vuonna 2001 ja Edinburghin EM-maastoissa vuonna 2003. [[Kirsi Valasti]] valittiin vuoden 2004 [[Kesäolympialaiset 2004|Ateenan olympialaisiin]]. Hän karsiutui alkuerissä. Helsingin MM-kisoissa 2005 kilpaili Weikkojen [[Outi Sillanpää]] 20 &nbsp;km kävelyssä, ja tämän lisäksi Nghi "Nipa" Tran oli Suomen 4×100m viestijoukkueessa. Vuoden 2006 Göteborgin EM-kisoihin valittiin Weikkolainen keihäänheittäjä [[Kirsi Ahonen]]. Nghi Tran oli vuonna 2005 mukana [[Yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 2005|Madridin EM-hallikisoissa]] 60m ja 200m juoksuissa sekä [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2005|Helsingin MM-kisoissa]] 4×100m viestijuoksussa. Seuraavana vuonna hänet valittiin [[Yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut 2006|Moskovan halli-MM-kisoihin]] 60 metrille sekä [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2006|Göteborgin EM-kisoihin]] 100m juoksuun ja Suomen pikaviestijoukkueeseen. Vuonna 2007 hän osallistui [[Yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 2007|Birminghamin halli-EM-kisoissa]] 60 metrin juoksuun.

!bgcolor=#EFEFEF rowspan="3"|10 &nbsp;km kävely

!bgcolor=#EFEFEF rowspan="6"|20 &nbsp;km kävely

!bgcolor=#EFEFEF|30 &nbsp;km kävely

!bgcolor=#EFEFEF rowspan="6"|50 &nbsp;km kävely