|
'''Arvo Albin Johannes Ylinen''' ({{Syntymä-[[5. jamaaliskuuta]] kuolinaika|5|3|[[1902|]] [[Yläne]], – [[Varsinais-Suomen27. maakunta|Varsinais-Suomiheinäkuuta]]|27|7| [[1975}}]]) oli lentotekniikan ja rakennusstatiikan professori.
HänenYlisen isänsäisä oli [[herastuomari]] Juho Ylijaakkola ja äitinsä Sofia Emerentia Uusitalo. Hänen puolisonsa oli lääketieteen lisensiaatti Lea Maria Hietarinta vuodesta 1934, ja heidän lapsiaan ovat [[Jaakko Ylinen]], [[Maarit Inbar]], [[Juhana Ylinen]], [[Jouni Ylinen]].
Ylioppilaaksi Arvo Ylinen tuli ylioppilaaksi vuonna 1923 Turun suomenkielisestä lyseosta. Hän valmistui [[diplomi-insinööri]]ksi vuonna 1930 [[TKK]]:n Rakennusosastolta arvosanalla "oivallisesti", mikä oli tuolloin hyvin harvinaista. Samana vuonna hän suoritti TKK:n sotateknisen osaston loppututkinnon . Hän opiskeli lentokoneinsinööriksi Charlottenburgin teknillisessä korkeakoulussa eli [[Berliini]]n teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1930-31. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi TKK:ssa vuonna 1938. Väitös oli ensimmäinen lentokonetekniikan väitös Suomessa. ▼Hänen puolisonsa oli lääketieteen lisensiaatti Lea Maria Hietarinta vuodesta 1934. Lapset: [[Jaakko Ylinen]], [[Maarit Inbar]], [[Juhana Ylinen]], [[Jouni Ylinen]].
Ylinen siirtyi [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] palvelukseen hän tuli [[Suomenlinna]]an , toimienjossa hän toimi ensin suunnitteluinsinöörinä 1932-331932–1933. Pian hän yleni ja toimi piirustuskonttorin päällikkönä 1933-341933–1934. Hän toimi tehtaan pääkonstruktorina 1934-371934–1937 ja teknillisenä johtajana 1937-401937–1940. Hän toimioli tehtaan neuvottelevananeuvotteleva insinöörinäinsinööri 1940-491940–1949. Hän teki opintomatkoja [[Eurooppa]]an, Yhdysvaltoihin ja [[Kanada]]an. ▼
▲Ylioppilaaksi Arvo Ylinen tuli vuonna 1923 Turun suomenkielisestä lyseosta. Hän valmistui [[diplomi-insinööri]]ksi vuonna 1930 [[TKK]]:n Rakennusosastolta arvosanalla "oivallisesti", mikä oli tuolloin hyvin harvinaista. Samana vuonna hän suoritti TKK:n sotateknisen osaston loppututkinnon.
HänestäYlisestä tuli ensimmäinen [[Lentotekniikan opetus Suomessa|TKK:n lentotekniikan professori]] vuonna 1940 ja tässä toimessa hän jatkoi vuoteen 1956 asti . Hän toimi sen jälkeen rakennusstatiikan professorina 1956–1967 ja [[VTT]]:n Sillanrakennuksen laboratorion johtajana vuodet 1952–1956. ▼Hän opiskeli lentokoneinsinööriksi Charlottenburgin teknillisessä korkeakoulussa eli [[Berliini]]n teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1930-31. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi TKK:ssa vuonna 1938. Väitös oli ensimmäinen lentokonetekniikan väitös Suomessa.
HänYlinen toimi [[MATINE]]n (Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta) puheenjohtajana sen ensimmäiset 4 vuotta alkaen 1. lokakuuta 1961. ▼▲[[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] palvelukseen hän tuli [[Suomenlinna]]an toimien ensin suunnitteluinsinöörinä 1932-33. Pian hän yleni ja toimi piirustuskonttorin päällikkönä 1933-34. Hän toimi tehtaan pääkonstruktorina 1934-37 ja teknillisenä johtajana 1937-40. Hän toimi tehtaan neuvottelevana insinöörinä 1940-49. Hän teki opintomatkoja [[Eurooppa]]an, Yhdysvaltoihin ja [[Kanada]]an.
HänYlinen sai lukuisia palkintoja ja teki monia julkaisuja. Kirjoista tärkein on ''Kimmo- ja lujuusoppi '' I-III–II, jotka hän teki vuosina 1948-501948–1950. Teoksesta julkaistiin toinen tarkistettu painos 1965–1970.▼▲Hänestä tuli ensimmäinen [[Lentotekniikan opetus Suomessa|TKK:n lentotekniikan professori]] vuonna 1940 ja tässä toimessa hän jatkoi vuoteen 1956 asti.
Sotilasarvoltaan hänHän oli sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti. ▼Hän toimi sen jälkeen rakennusstatiikan professorina 1956-67. Hän toimi [[VTT]]:n Sillanrakennuksen laboratorion johtajana vuodet 1952-56.
▲Hän toimi [[MATINE]]n (Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta) puheenjohtajana sen ensimmäiset 4 vuotta alkaen 1. lokakuuta 1961.
▲Hän sai lukuisia palkintoja ja teki monia julkaisuja. Kirjoista tärkein on Kimmo- ja lujuusoppi I-II, jotka hän teki vuosina 1948-50.
▲Sotilasarvoltaan hän oli insinöörieverstiluutnantti.
Arvo Ylinen kuoli [[27. heinäkuuta]] [[1975]].
==Lähteitä==
* Kuka kukin on, Otava, Helsinki, 1966.
* Harri Hirvonen: Tiede isänmaan palveluksessa. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta 1961 - 20011961–2001. Jyväskylä 2001, 124 s.
* Reino Rissanen, "Valtion lentokonetehdas, sen kehitys ja osuus teknillisen tutkimuksen edistämiseen", Teknillinen aikakauslehti, numero 3, 1966
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Ylinen, Arvo}}
[[Luokka:Suomalaiset lentokonesuunnittelijat]]
| 