Ero sivun ”Bergö” versioiden välillä

Bergön saaren historia ulottuu aina [[1400-luku | 1400-luvun]] loppupuolelle. [[1500-luku | 1500-luvulla]] saarella oli 9 taloa, ja noin 40 asukasta. Tällöin saarelle piti soutaa lihasvoimin. Kirkollisesti alun perin Mustasaareen kuulunut Bergö muodostettiin Maalahteen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuonna [[1652]] ja kappeliseurakunnaksi vuonna [[1848]]. Bergön seurakunta itsenäistyi vuonna [[1908]] ja sai ensimmäisen oman kirkkoherran vuonna [[1911]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 1 (3. painos). Helsinki: Otava, 1962.</ref> Seurakunta kuuluu nykyisin Maalahden seurakuntayhtymään ja [[Porvoon hiippakunta]]an. Bergön saari sai lauttayhteyden [[1962]], jolloin kerran viikossa [[Vaasa | Vaasasta]] ajava vuorolaiva lopetti kulkemisensa. Tällöin lautta ajoi vain päiväsaikaan. [[1996]] Bergö sai [[Bergön lossi | vaijerilossin]], joka kulkee 5.30 - 00.10 joka päivä ja tuon ajan ulkopuolella lossi on kutsuttavissa rannoilla olevilla napeilla.

 

 

Bergön nähtävyyksiin kuuluu [[Bergön kirkko|puukirkko]], joka on vihitty käyttöön vuonna [[1802]].