Ero sivun ”Edistysmielinen osuustoiminta” versioiden välillä

p
(→‎Teollisuuslaitoksia: osuusliikkeiden teollisuus tarkemmin)
Tampereen perunajauhotehdas (Oy Peruna, 1937, vuodesta 1959 [[Vähäkyrö|Vähässäkyrössä]]), sekä meijerit [[Humppila]]ssa ja [[Perniö]]ssä.<ref>Kallenautio 1992, s. 198–204.</ref> E-liikkeen elintarviketuotantoon kuuluivat myös paikallisosuuskauppojen leipomot ympäri maata, joita oli enimmillään sata vuonna 1964. Monet niistä nousivat paikkakunnillaan suosioon niin, että E-liikkeestä leipää ostivat nekin jotka eivät muuten aatteellisista syistä liikettä suosineet<ref>Kallenautio 1992, s. 170.</ref>. Osuusliikkeillä oli myös pieniä virvoitusjuomatehtaita, joillakin myös pesula ja halkosaha<ref>Kallenautio 1992, s. 175.</ref>. Tuotannon arvoltaan suurin osuusliikkeiden teollisuustoimiala oli kuitenkin meijeritoiminta, jonka osuus 1960-luvun puolivälissä oli 55 prosenttia. Osuusliikkeiden meijereitä oli tuolloin 18, ja lisäksi OTK omisti kolme meijeriä.<ref>Kallenautio 1992, s. 169.</ref>
 
Elintarviketuotannon lisäksi OTK:lla oli Hämeenlinnan rehutehdas, teknokemian tehdas, Tampereen tulitikkutehdas (1926) ja kalustetehdas [[Sotka (yritys)|Sotka]] Lahdessa (perustettu 1958).
OTK:lla oli myös viisi tekstiilitehdasta: Helsingin paitatehdas ja pukutehdas (perustettu 1925), Helsingin vanutehdas (Keru Oy, 1947), [[Hyvinkää]]n vuodevaatetehdas (1935) ja [[Savonlinna]]n työvaatetehdas (1954).
Rakennusainevalmistajia olivat Hämeenlinnan saha (1943), [[Kylmäkoski|Kylmäkosken]] naulatehdas (1938, vuodesta 1956 [[Orivesi|Orivedellä]]) ja rakennuslevytehdas (Sotkia Oy, 1956) sekä [[Kerava]]n [[kattohuopa]]tehdas (1955). Lisäksi vuonna 1959 OTK osti Renlundin rakennusainetehtaat, jotka tuottivat [[Leca]]-kevytsoraa ja -tiiliä, savitiiliä sekä [[vuolukivi]]tuotteita [[Nunnanlahti|Nunnanlahden]] louhoksesta. <ref>Kallenautio 1992, s. 198–204.</ref>
100 000

muokkausta