|
Puhtaasti synkronisesti eli pelkästään nykytason eroja (erityisesti sanaston tasolla) katsoen on pidetty perusteltuna myös Suomen murteiden jakamista kolmia: itä-, länsi- ja pohjoismurteisiin. Tällöin pohjoismurteiden alue kattaisi alueet suunnilleen Keski-Pohjanmaan ja Kainuun etelärajoilta pohjoiseen. <ref>Leino, Antti & Hyvönen, Saara & Salmenkivi, Marko 2006: Mitä murteita Suomessa onkaan? Murresanaston levikin kvantitatiivista analyysiä. – Virittäjä 1/2006.</ref>
== Esimerkkejä suomen murteista ==
{| {{prettytable}}
|-
| '''Lounaismurre'''
| ''Kyl ny''. = Kyllä nyt.
| Sanat lyhenevät usein lopusta; muistuttaa tässä viron kieltä.
|-
|'''Eteläpohjalaismurre'''
| ''Soot''. = Sinä olet<br>''Teherä'' = Tehdä<br>''Pohojalaanen'' = Pohjalainen
| Pikapuhemuotoja käytetään tavallisesti.<br>Yleiskielen d:n sijaan r.<br>[[Loisvokaali]] ja [[diftongi]]n loppu-i korvautuu sen ensimmäisen vokaalin pidentymällä.
|-
|'''Hämäläismurre'''
| ''Nählään'' tai ''nährään''. = Nähdään.
| Yleiskielen ''d'':n asemesta käytetään ''l''- tai ''r''-äännettä.
|-
|'''Pohjoispohjalainen murre'''
| ''ossuus'' = osuus
| Konsonantti geminoituu (kahdentuu) pitkän vokaalin edellä.
|-
|'''Peräpohjalaismurre'''
| ''Saaphaan'' = Saappaan
| "Ylimääräinen" h määrätapauksissa.
|-
|'''Kaakkoismurre'''
| ''Puota'' = Pudota.
| Yleiskielen ''d'':n asemassa kato.
|-
|'''Savolaismurre'''
| ''poeka'' = poika
| [[Diftongi]] redusoitunut eli diftongin osat ääntämykseltään lähempänä toisiaan.
|}
==Murteista yleiskieleen==
Usein väitetään, että ihminen ei pääse koskaan täysin eroon murteestaan, koska se on ensimmäinen opittu kieli.{{lähde}}
Murteissa ei ole enää niin paljoa eroja kuin aiemmin, koska [[media]] on muovannut ihmisen puhetta. Ennen murteet saattoivat erota toisistaan hyvinkin paljon, koska ihmiset eivät liikkuneet paljonkaan paikasta toiseen ja näin eivät kuulleet muita murteita{{Lähde}}.
Monet käyttävätkin nykyisin [[yleiskieli|yleiskieltä]] eli kirjakielen tapaista kieltä, josta ei voi päätellä, mistä puhuja on kotoisin. Nykyinen puhekieli ei ole enää niin sidottu asuinpaikkaan kuin ennen, vaan eri ikäryhmät voivat puhua omaa puhekieltään.
==Slangi==
Tietyn ryhmän sosiaalista murretta nimitetään [[slangi]]ksi. Tunnettu esimerkki on "[[stadin slangi]]". Muita ovat esimerkiksi [[sotilasslangi]] ja [[nettislangi]].
== Katso myös ==
| 