Ero sivun ”Edistysmielinen osuustoiminta” versioiden välillä

lisää teollisuutta ym
p (wfix)
(lisää teollisuutta ym)
'''Edistysmielinen osuustoiminta''' oli oma nimitys niille, lähinnä [[Suomi|Suomen]] kaupunkien työväestöstä koostuneille [[osuuskauppa#Osuuskaupat Suomessa|osuuskaupoille]], jotka erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike [[Elanto|Elannon]] johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)''. Edistysmieliset osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta]] (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen ''[[Osuuskunta Tradeka|Suomen Osuustukkukaupan]] (OTK)''.<ref>[http://www.tkm.fi/vanhat/otk.html OTK - Osuustukkukauppa] Vanhat, Werstas</ref> Osuusliikkeitä oli enimmillään 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, ''E-liikkeeksi'' tapahtui 1964. Kullakin osuusliikkeellä oli oma [[säästökassa]] ja joillakin myös omaa tuotannollista toimintaa varsinkin alkuvaiheessa, kuten [[leipomo]] ja [[meijeri]]. Lisäksi edistysmielistä osuustoimintaa olivat [[rakennusteollisuus|rakennusteollisuudessa]] [[Haka (rakennusliike)|Haka]], [[vakuutus]]alalla [[Kansa-yhtymä|Kansa]] sekä [[kirjankustantamo|kirjakustantamo]] [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]].
 
Kaupungeissa ja muissa suuremmissa asutuskeskuksissa oli [[Centrum]]-tavarataloja. E-liike oli 1950-luvulla edelläkävijä [[valintamyymälä|valintamyymälöiden]] tuomisessa Suomeen,; ryhmän eri kokoisten elintarvikeliikkeiden tunnuksia olivat E-market, E-halli ja [[Siwa]]. Muita E-liikkeen ketjuja sen viimeisinä vuosikymmeninä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], huonekaluliike Eka-kaluste, huoltamoketju [[Finnoil]] (aik. E-Öljyt) ja [[Cumulus (hotelliketju)|Cumulus]]-hotellit.<ref>Kallenautio, Jorma: ''Eka Suomessa : 128 osuusliikkeestä monialayhtymäksi.'' Tammi 1992. ISBN 951-30-9942-3., Ss. 285–302.</ref>
 
==Teollisuuslaitoksia==
E-liikkeen omistamaa teollisuutta olivat rakennuskunta Hakan ja kirjankustantamo Tammen ohella puoli tusinaa lihanjalostamoa ympäri Suomen (Oulu 1944, Lahti 1948, Kuopio 1949, Vaasa 1950, Turku 1953 ja Kuopio 1957), kalanjalostamo Kontio & Kontio (1944), Helsingin margariinitehdas (1930) ja makaronitehdas (1946, vuodesta 1960 Hämeenlinnassa), Hämeenlinnan keksitehdas, Helsingin kahvipaahtimo (1927), kaksi myllyä (Helsinki 1936 ja Hämeenlinna 1956),
Tampereen perunajauhotehdas (Oy Peruna, 1937, vuodesta 1959 [[Vähäkyrö|Vähässäkyrössä]]), sekä meijerit [[Humppila]]ssa ja [[Perniö]]ssä. Lisäksi OTK:lla oli Hämeenlinnan rehutehdas, teknokemian tehdas, Tampereen tulitikkutehdas (1926) ja kalustetehdas [[Sotka (yritys)|Sotka]] Lahdessa (perustettu 1958). OTK:lla oli myös viisi tekstiilitehdasta: Helsingin paitatehdas ja pukutehdas (perustettu 1925), Helsingin vanutehdas (Keru Oy, 1947), [[Hyvinkää]]n vuodevaatetehdas (1935) ja [[Savonlinna]]n työvaatetehdas (1954),
Rakennusainevalmistajia olivat Hämeenlinnan saha (1943), [[Kylmäkoski|Kylmäkosken]] naulatehdas (1938, vuodesta 1956 [[Orivesi|Orivedellä]]) ja rakennuslevytehdas (Sotkia Oy, 1956) sekä [[Kerava]]n [[kattohuopa]]tehdas (1955). Lisäksi vuonna 1959 OTK osti Renlundin rakennusainetehtaat, jotka tuottivat [[Leca]]-kevytsoraa ja -tiiliä, savitiiliä sekä [[vuolukivi]]tuotteita [[Nunnanlahti|Nunnanlahden]] louhoksesta. <ref>Kallenautio 1992, s. 198–204.</ref>
 
==Kannattavuuskriisistä Eka-fuusioon==
E-osuusliikkeiden kannattavuus oli 1960-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti
tappiollista, ja liikevaihto alkoi laskea 1970-luvun puolivälistä. Yksi pelastusyrityksistä oli [[Siwa]]-lähikauppaketjun kehittäminen 1980-luvun alussa.<ref name =tuukkasjuttu>[http://e--seniorit-fi-bin.directo.fi/@Bin/2fd494fd11bd63f4fd193a64af343116/1464025141/application/pdf/202030/Siwa%20osa1.pdf ”Siwa-laatikkomyymälä”], teoksessa Väänänen, Marjasinikka: ''Kaupan kynnysrahat, Kauppiaiden tarinoita'', Suomineito Productions 1999, sivu 211. Viitattu 23.5.2016.</ref> Vuonna 1983 E-liikkeessä tehtiin [[yritysten sulautuminen|suurfuusio]], jolloin kaikki osuusliikkeet suurinta [[Elanto]]a lukuun ottamatta yhdistyivät omistamansa OTK:n kanssa [[Eka-yhtymä|E-osuuskunta Ekaksi]] 1983. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon ''Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto'' jäseninään fuusion jälkeen siis vain [[Eka]] ja Elanto.<ref>Kallenautio, Jorma: [https://www.tradeka.fi/sites/default/files/media/historia-tradeka.pdf Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008], Tradeka 2008. Viitattu 23.5.2016.</ref>
 
== Lähteet ==
*Kallenautio, Jorma: ''Eka Suomessa : 128 osuusliikkeestä monialayhtymäksi.'' Tammi 1992. ISBN 951-30-9942-3.
 
{{viitteet}}
 
100 000

muokkausta