Ero sivun ”Tsearalenoni” versioiden välillä

'''Tsearalenoni''' usein myös '''zearalenoni''' (''3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni'') on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen [[laktoni]]. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. TSearalenoniTsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi [[Gibberella zeae|''Gibberella]] zeae''staja [[Fusarium culmorumin]] [[home]]ista. Tsearalenonia voi löytyä [[maissi]]sta, [[kaura]]sta, [[ohra]]sta, [[vehnä]]stä sekä myös mm. [[soijapapu|soijapavuista]].

== Tsearalenonin terveysvaikutukset ==

Tsearalenonin akuutti toksisuus on alhainen useilla koe-eläimillä, mutta [[toksiini]] aiheuttaa muutoksia koe-eläinten lisääntymiselimissä. Pitkäaikaisessa kokeessa on tsearalenonilla on havaittu olevan hormonaalisia ([[estrogeeni]]siä) vaikutuksia: vähentynyttä hedelmällisyyttä, pienentyneitä poikuekokoja sekä hormonitoiminnan muutoksia. Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut tsearalenonin luokkaan 3, eli yhdisteeksi, jonka syöpävaarallisuutta ihmisille ei ole pystytty osoittamaan. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 tsearalenonin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,2 μg/kg rp. Yksi zearalenonin metaboliatuotteista on [[zeranoli]] (C₁₈H₂₆O₅), jonka käyttö on kielletty kasvuhormonina EU-alueella vuonna 1988.

== Lähteet ==