|
'''Kalkoliittinen kausi''' eli '''kuparikausi''' oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5500–3300 eaa. Kuparia osattiin sulattaa ja takoa, mutta se oli vielä harvinaista ja yleensä työkalut tehtiin kivestä. Tämän takia varsinkin varhaisempaa kuparikautta pidetään monesti [[neoliittinen|nuoremman kivikauden]] osana. Kuparikauden ensimmäisessä vaiheessa taottiin luonnonkuparia, myöhemmin sitä sulatettiin. Kuparin lisäksi saatettiin tuntea muitakin metalleja, esimerkiksi lyijy. Kuparin lisäksi tunnettiin saviastiat ja maanviljely. [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kehitys kohti sivilisaatiota tapahtui kalkoliittisella kaudella. Kuparin tärkeimpiä kehitysalueita olivat Lähi-idässä vuoristoiset [[Turkki]], [[Iran]] ja [[Turkestan]]. Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanit elivät eurooppalaisten saapuessa kuparikautta. Euroopassa ei monilla alueilla varsinaista kuparikautta ollut lainkaan. Indoeurooppalaiset lienevät levittäytyneet laajalle alueelle Euroopassa jo kuparikaudella<ref>http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/zzz.htm, CARTES DE L'EUROPE AU CHALCOLITHIQUE :</ref>. [[Vasarakirveskulttuuri]]n kirveet olivat kuparikirveiden jäljitelmiä. Muottiin kuparia alettiin valaa vasta 3200-3000 eaa., suurten sivilisaatioiden synnyn aikoihin.
== Lähi-idän kuparikausi ==
== Kalkoliittisen kauden aikataulu ==
[[Kuva:Diffusion cuivre.png|thumb|right|350px|Kuparin käytön leviäminen alkoi ilmeiesti Anatolian ja Syyrian rajalta.]]
Lähi-idässä käytettiin laajalla alueella kuparimineraali [[malakiitti|malakiittia]] väriaineena ja koriste-esineiden tekoon jo Natuf-kaudella. Etelä-Levantista on löydetty malakiittihelmiä ajalta noin 10000 eaa.
Kalkoliittinen eli kuparikausi voidaan jakaa ainakin kahteen vaiheeseen. Ensin huomattiin, että kivestä sulatettua kuparia voidaan muokata takomalla, sitten huomattiin, että sitä voidaan sulattaa, ja lopuksi kuparia alettiin valaa muotteihin. Kuparin sulatus on saatettu keksiä niin, että tulisijan kupariset kivet ovat sulaneet. Kuparia on luonnossa muun muassa vapaana ja malakiittina.
Kupari otetiin käyttöön varhaisissa kylissä, joissa asuttiin neliömäisissä taloissa, kasvatettiin karjaa ja
viljeltiin maata. Luonnosta löytyvää kuparia alettiin löytöjen mukaan takoa noin 8500-7500 eaa monessa paikassa Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla, esim [[Cayonu|Cayonussa]], [[Asikli Hyuk|Asikli Hyukissa]]. Cayonusta on löydetty varhaisia neuloja, naskeleita, koukuja jne. Muuten monet varhaiset kupariesineet ovat helmiä. Jo Cayonussa osattiin kuparia hieman kuumentaa ennen muokkausta, muttei sulattaa. Mutta taottu kupari yleistyi vasta noin 6000 eaa. Keramiikan keksiminen synnytti savanpolttouunit. Ehkä tämän takia kuparia alettiin sulattaa noin 5000 eaa. Varhaista kuparin sulatusta tapahtui [[Mersin|Mersinissä]].
* 8000-7000 eaa. varhaisin taottu luonnonkupari, ehkä jo 9500-9000 eaa.; kupari hyvin harvinaista.
Kuparinkäsitteytaito näyttää levinneen Turkista laajlle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan. Se levisi varhain myös Balkanille Romaniaan asti. Kuparin käsittelytaitoa levitti jokin kansa, jonka eräs isälinjan Y-[[haplotyyppi]] oli J2. Lähi-idässä kuparin sulatuskaudella noin 5000-3500 eaa tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: syntyi tuhansien asukkaiden kasteluviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella eläviä väestökeskuksia, joiden keksus oli temppeli. Yhteiskuntaluokat alkoivat syntyä.
* 6000 eaa. taottu kupari yleistyi
Noin 3700-3000 eaa alettiin kupariin sekoittaa arseenia ja myöhemmin tinaa, jolloin pronssikausi alkoi.
* 5000 (-4500) eaa. ensimmäinen sulatettu kupari Lähi-idässä (Israelissa, Iranissa?)
* 3200 eaa. ensimmäinen muottiin valettu kupari Mesopotamiassa ja pian myös Turkissa
* 3000-2500 eaa. (pronssikaudella) [[vahavalu]]menetelmä ("kadonneen vahan" menetelmä; engl. lost wax, ransk. à cire perdue)
Kuparikausi, kivi-kuparikausi tai kalkoliittinen kausi (khalkoliittinen kausi, kreikan χαλκος ''chalcos'', kupari, λίθος ''lithos'', kivi) oli noin 5000/4500-3500 eaa., jos ei lasketa mukaan varhaisinta kylmänä taottua luonnonkuparia jotka osattiin käsitellä ehkä jo 8000 eaa. (haarukassa 9500-6000 eaa.). Kuparin lisäksi osattiin varhain käsitellä muitakin metalleja, muun muassa lyijyä. Kuparin sulatus alkoi, kun huomattiin, että kupari sulaa savenpolttouunissa. Noin 5000 eaa. [[keramiikka]] olikin laajalle levinnyt Lähi-idässä. Kuparikaudella tapahtui monilla alueilla pronssikautta enteilevää kehitystä. Kuparikaudella yhteisöt alkoivat kerrostua (ylimystön synty, joskin on epäilty, että jonkinlainen johtoporras ihmisyhteisöissä olisi vielä vanhempaa perua) ja hautausmaita ilmestyi asuinalueiden ulkopuolelle. Lähi-idässä kuparikaudella tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: yhteisöjen väkiluku kasvoi ja syntyi melko suuria kyliä. Kalkoliittinen kausi luetaan joskus kivikauteen, joskus metallikauteen. Siksi sitä sanotaan toisinaan kivi-kuparikaudeksi eli eneoliittiseksi kaudeksi. Kaudella osattiin melko yleisesti viljellä maata. Kuparin käytön kehitys oli hidasta ja vei tuhansia vuosia. Aluksi kuparia ei osattu käsitellä taitavasti. [[Pronssikausi]] alkoi, kun kupariin opittiin sekoittamaan [[tina]]a.
=== Varhaiset taotut kupariesineet ===
Kuparin varhainen taonta eli kylmämuokkaus lienee saanut alkunsa 9000 eaa. eteläisessä Turkissa, missä on kupariesiintymiä esimerkiksi itäisillä Taurusvuorilla ja monilla muillakin vuorialueilla.
Nämä taotut kupariesineet yleistyivät 6000-luvulla eaa. Kuparin sulattaminen alkoi luultavasti Iranissa joskus 4000-luvulla eaa.; varhaisimmat sulatusalueet sijaitsivat Iranissa ja Turkestanissa. Toisaalta väitetään, että varhaista sulatettua kuparia on löytynyt ajalta 4500 eaa. Etelä-Jordaniasta. Kuparin kylmämuokkaus oli noin 6000 eaa mennessä levinnyt Balkanille, Anatoliaan, Mesopotamiaan ja Iraniin<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.forumbiodiversity.com/showthread.php/35507-Is-Y-chromosome-haplogroup-J2-an-Elamo-Harappan-Bronze-Age-marker-in-India|nimeke=Is Y-chromosome haplogroup J2 an Elamo-Harappan Bronze Age marker in India?|julkaisu=www.forumbiodiversity.com|viitattu=2016-05-28}}</ref>.
=== Sulatettu kupari ===
Kuparia alettiin sulattaa 5000 eaa., viimeistään 4500 eaa., Lähi-idässä.
=== Ketkä ottivat käyttöön ensinnä kuparin ?===
Nykyajan ja osin muonaisajan ihmisten geeneistä tehdyistä
[[haplotyyppi]]mittauksista päätellen kuparin olisi ensinnä käyttöön tai ainakin varhain levittänyt Syyrian-Anatolian rajaseuduilla tai lähistöillä jokin kansa, jonka yhden osan isälinjan Y-kromosomin [[haplotyyppi]] oli J2<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.eupedia.com/europe/map_diffusion_chalcolithic.shtml|nimeke=Map of the Copper Age diffusion in Europe|julkaisu=Eupedia|viitattu=2016-05-28|tekijä=Maciamo|kieli=en}}</ref><ref>[http://www.eupedia.com/forum/threads/29077-New-map-of-the-diffusion-of-the-Copper-Age-in-Europe]</ref><ref>[http://www.anthrogenica.com/showthread.php?7069-R1b-M269-L23-and-the-diffusion-of-early-metallurgy/page4]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_J2_Y-DNA.shtml|nimeke=Haplogroup J2 (Y-DNA)|julkaisu=Eupedia|viitattu=2016-05-28|tekijä=Maciamo|kieli=en}}</ref>.
=== Kuparin käytön leviäminen ===
Iran oli varhainen kuparikeskus. Jossain [[Kerman]]in kaupungin lähellä oli kuparivuoria, samoin [[Elbrus]]vuoristossa.
Ehkä vuoteen 4500 eaa. mennessä kupari oli levinnyt melko laajalle Etelä-[[Turkki]]in, [[Iran]]in vuorille ja [[Palestiina]]an. [[Eurooppa]]an kupari alkoi levitä Romanian tienoille ehkä noin 4500 eaa. Esimerkiksi Ukrainassa kuparikausi oli 2500-2000 eaa. Kupari levisi muun muassa [[Maikop]]iin [[Kaukasia]]an ja ns [[kurgaanikulttuuri]]in. [[Kaukasus]]vuoristokin oli kuparialuetta. Kupari levisi Euroopassa ns. [[nauhakeraaminen kulttuuri|Tonavan maanviljelijöiden]] mukana. Itävallan [[Alpit|Alpeilla]] oli vanhan ajan tärkein kuparikaivosalue, josta saatiin kuparia koko Eurooppaan.
Euroopassa kuparia alettiin käyttää noin 4000 eaa. Balkanin niemimaalla ja muualla Kaakkois-Euroopassa.
<!--
Kupari keksitty itsenäisesti Kaakkois-Euroopassa 7000-6000 eaa.
Iranin kuparikeskus Kaspianmeren eteläpuolella Keski-Iranissa sijaitsevat Ghale Ghar ja Mazaryeh.
Kuparia työstettiin Bulgariassa ja Romaniassa jo 5000-4000 eaa.
Keski-Euroopan kuparikeskus 2000-500 eaa. Mittelberg (Keski-Alppien pohjoispuolella).
Rio Tinto Etelä-Espanjassa 4000-3000 eaa, joka kupari- ja tina-aluetta.
Tinaa Kaspianmerestä hieman kaakkoon 6000 -5000 eaa. Shahrudin seudulla.
Itävallan kuparikaivokset 1500-800 eaa.: Mittelbergin alue tuotti vuoteen 800 eaa. mennessä noin 13000 tonnia kuparia.
Euroopan varhaisin rautakeskus Keski- ja Itä-Turkki 1500-1000 eaa. ja Kreikka 1000-500 eaa.
-->
<!--
Kellopikarikulttuuri on liitetty
-->
=== Kuparin valaminen muottiin ===
Muottiin valettiin ensimmäistä kertaa Mesopotamiassa 3200 eaa. ja Turkissa noin 3000 eaa. vanhin Mesopotamian esine on kuparisammakko. Mutta vasta pronssikaudella 3000-2500 eaa. opittiin menetelmä, jossa muotteja tehtiin tarkasti vahan avulla, sitä ennen käytettiin savisia tai kivisiä muotteja. Kaakkois-Aasiassa oli muottivalua 4500-4000 eaa. Siellä on myös merkkejä maanviljelyn hyvin varhaisesta kehityksestä.
== Kuparikautinen Eurooppa ==
| 