Ero sivun ”Böömin ja Määrin protektoraatti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{Historiallisen_valtion_tiedot
|koko-nimi = Böömin ja Määrin protektoraatti<br /> Protektorat Böhmen und Mähren <br>{{de}}<BRbr />Protektorát Čechy a Morava <br>{{cs}}<br>Böömin ja Määrin protektoraatti
|lippu = [[File:Flag of Bohmen und Mahren.svg|150px]]
|lippu-teksti = [[Tšekin lippu| lippu]]
|vaakuna = [[File:Greater arms of Bohemia and Moravia (1939-1945).svg|130px]]
|vaakuna-teksti = [[Tšekin vaakuna| vaakuna]]
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[FileTiedosto:Czechoslovakia 1939.SVG|200px260px]]
|sijainti-selite = Böömin ja Määrin sijainti
|vuosi_alku = 1939
Rivi 14 ⟶ 15:
|osa-kokonaisuudesta ={{Natsi-Saksan lippu}} [[Natsi-Saksa]]a
|historia1 =Saksan miehitys
|pvm1 =15. maaliskuuta 1939
|historia2 =[[Prahan taistelu]]
|pvm2 =13. toukokuuta 1945
|historia3 =
|pvm3 =
Rivi 57 ⟶ 58:
|alaviite =
}}
{{lähteetön}}
 
'''Böömin ja Määrin protektoraatti''' ({{k-de|Reichsprotektorat Böhmen und Mähren}}, {{k-cs|Protektorát Čechy a Morava}}) oli [[natsi-Saksa]]n etninen [[protektoraatti]], joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi [[Tšekkoslovakia]]n Tšekin -puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan [[Böömi]]n ja [[Määri]]n provinssit. [[Sudeettialueet]] eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli [[1940]] 48&nbsp;925 neliökilometriä (vuonna 1940) ja väkilukuvuoden [[1939]] väkiluku oli 7&nbsp;380&nbsp;000. Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] lopussa.
 
Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa [[1945]] Saksan antautuessa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] lopussa.
 
[[Sudeettialueet]] eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan.
 
== Historia ==
Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (''Reichsprotektor'') vapaaherra [[Konstantin von Neurath]]. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti [[Emil Hácha]] säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. [[Gestapo]] otti hoitoonsa [[poliisi]]toimen. [[Juutalaiset]] erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.
 
Rivi 71 ⟶ 68:
28. lokakuuta 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan [[Jan Opletal]]n kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 1&nbsp;800 opiskelijaa ja opettajaa sekä lukuisia poliitikkoja, kaikki [[yliopisto]]t suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin [[keskitysleiri|keskitysleireille]].
 
Talvella [[1941]] komento koveni, kun [[Reinhard Heydrich]] nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri [[Alois Eliáš]] teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa 4. kesäkuuta [[1942]], minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti [[Kurt Daluege]], joka määräsi kostoksi [[Lidice]]n ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna [[1943]] sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30&nbsp;000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri [[Karl Hermann Frank]]in johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.
 
[[Tiedosto:Krejci Jaroslav.jpg|thumb|Vuosien 1942–1945 pääministeri [[Jaroslav Krejčí]] pitääpitämässä puhetta.]]
==Valtakunnanprotektorit==
*[[Konstantin von Neurath]]