Ero sivun ”J. O. Hannula” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Teoksia: Tulkitsen nämä kirjat näin
p w
Rivi 1:
'''Joose Olavi (J. O.) Hannula''' ([[5. marraskuuta]] [[1900]] [[Turku]] – [[12. kesäkuuta]] [[1944]] [[Salla]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Hannula, Joose Olavi (1900 - 1944)|tekijä=Urho Myllyniemi|id=7777|ajankohta=8.6.2004}}</ref> oli suomalainen eversti ja sotahistorioitsija.
 
J. O. Hannulan vanhemmat olivat tuomiorovasti ja kansanedustaja [[Edvard Hannula]] sekä Ellen Palmgren. Hannula kävi koulunsa [[Porvoo]]ssa, jossa hänen isänsä toimi tuomiorovastina vuodesta 1912. Hän liittyi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana [[Porvoo]]n [[suojeluskunta]]an ja osallistui sen epäonnistuneeseen hyökkäykseen [[Kerava]]lle sekä [[Pellingin retki|perääntymistaisteluihin]] [[Pellinki|Pellingin]] saarella. Sodan päätyttyä Hannula kävi [[Vöyrin sotakoulu]]n kurssin kesällä 1918, [[Viipuri]]n upseerikokelaskurssin 1918–1919, [[kadettikoulu]]n 1919–1921 ja [[sotakorkeakoulu]]n 1925–1927. Hän valmistui 1928 [[yleisesikuntaupseeri]]ksi sotakorkeakoulun ensimmäiseltä yleisesikuntaupseerikurssilta. Hän suoritti 1920-luvulla myös lakitieteen opintoja [[Helsingin yliopisto]]ssa. Hannula palveli 1919–1924 joukkueenjohtajana ja adjutanttina Uudenmaan rykmentissä sekä 1924–1925 adjutanttina 1. divisioonan esikunnassa. Hän oli sotakorkeakoulun sotahistorian ja strategian opettajana vuosina 1927–1939 ja hänen on sanottu luoneen suomalaisen sotahistorianopetuksen perinteen. Hänet ylennettiin vänrikiksi 1919, luutnantiksi 1921, kapteeniksi 1924, majuriksi 1927, everstiluutnantiksi 1934 ja everstiksi 1940.<ref name="KB" />
 
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Hannula oli [[päämaja]]n ulkomaantoimiston päällikkönä 1939–1940. Hän pyrki sodan aikana vahvistamaan suomalaisten taisteluhenkeä radiopuheilla ja esitelmillä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Hannula oli [[Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota)|JR 52:n]] komentajana [[Rukajärvi|Rukajärven]] suunnalla 1941–1944 sekä [[3. Prikaati (jatkosota)|3. Prikaatin]] komentajana [[Alakurtti|Alakurtissa]] 1944. Hän sai surmansa vihollisen ilmahyökkäyksessä kun hänen prikaatiaan oltiin siirtämässä Sallan rintamalta [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselle]] kesäkuussa 1944.<ref name="KB" />