Ero sivun ”Punainen kääpiö” versioiden välillä

'''Punainen kääpiö''' on himmeä punainen [[tähti]], joka on [[Aurinko]]a kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi. Noin neljä viidesosaa [[Linnunrata|Linnunradan]] tähdistä on punaisia kääpiöitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Milan M. Ćirković & Milan M. Cirkovic| Nimeke = The Astrobiological Landscape| Kappale = | Sivu = 60| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2012| Tunniste = ISBN 9780521197755 | Viitattu = 15.12.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Tällöin punaiset kääpiöt ovat [[Linnunrata|Linnunradan]] yleisin tähtityyppi, ja moni [[Lähimmät tähdet|Auringon lähitähti]] on punainen kääpiö. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat [[Proxima Centauri]] ja [[Barnardin tähti]].

Punaisen kääpiön [[spektriluokka]] on M, lisämääre [[Pääsarja|V]]. Punaisen kääpiön läpimitta on 10–50&nbsp;% [[Aurinko|Auringon]] läpimitasta eli noin 140&nbsp;000–695 000 kilometriä.{{Lähde}} Pieni punainen kääpiö on suunnilleen [[Jupiter]]in kokoinen. Viileytensä vuoksi punainen kääpiö säteilee runsaasti [[infrapunasäteily]]ä. Monissa punaisissa kääpiöissä tapahtuu voimakkaita purkauksia, [[flare]]ja. Lisäksi on suuria [[tähdenpilkku|tähdenpilkkuja]]. Punaiset kääpiöt ovat pitkäikäisiä, koska ne viileytensä takia polttavat vetyä hitaasti. Punaisia kääpiöitä kevyemmät tähdet ovat [[ruskea kääpiö|ruskeita kääpiöitä]]. Yhä kiistellään, missä määrin punaisilla kääpiöillä voisi olla elinkelpoisia planeettoja.

Yleensä punainen kääpiö kuuluu [[pääsarja]]an. Koska se polttaa vetyä ”säästöliekillä”, sen keskustan lämpötila ei ole suuri ja se kestää pidempään. Vakaa pääsarjavaihe kestää kymmeniä miljardeja vuosia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.redorbit.com/education/reference_library/space_1/universe/2574746/red_dwarf/ | Nimeke = Red Dwarf | Julkaisu = Red Orbit | Viitattu = 27.3.2013 | Kieli = }}</ref> ja hiipuu vähitellen [[valkoinen kääpiö|valkoiseksi kääpiöksi]]. Jos punaisen kääpiön massa on alle 0,26 [[Auringon massa]]a, siitä ei tule [[punainen jättiläinen|punaista jättiläistä]] kuten Auringosta. Nuoressa punaisessa kääpiössä tapahtuu erittäin voimakkaita leimahduksia, [[roihupurkaus|flare]]ja. Ne voivat säteillä jopa 10 &nbsp;000 kertaa enemmän röntgensäteitä kuin Auringon flaret.

Punaisia kääpiöitä on paljon, noin 75–90&nbsp;% kaikista [[tähti|tähdistä]], mutta vain harvoja niistä havaitaan. Hyvin suuri osa punaisen kääpiön säteilystä on silmille näkymätöntä [[infrapuna]]säteilyä. Punaiset kääpiöt tekee yleisiksi niiden oletettu suuri syntymismäärä kullakin kerralla ja niiden pitkä elinikä. Punaiset kääpiöt eivät auringon tapaan kehity [[jättiläistähti|jättiläistähdiksi]], vaan himmenevät pikkuhiljaa ”mustiksi kääpiöiksi”. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat [[Barnardin tähti]], [[kaksoistähti]] [[Kruger 60|Kruger 60:n]] molemmat komponentit A ja B, [[Gliese 229]] A, [[AU Microscopii]] ja [[Lalande 21185]].

Punaisen kääpiön elinkelpoinen vyöhyke on paljon tähteä lähempänä kuin Auringon vastaava vyöhyke. Niinpä keskustähden vetovoima on siellä niin suuri, että se riittää [[vuorovesilukkiutuminen|pysäyttämään planeetan pyörimisen]] melko nopeasti. Tällöin planeetan valoisa pallonpuolisko on liian kuuma ja pimeä puolestaan kylmä. Elämää voi tällöin olla vain kapealla vyöhykkeellä planeetan valon ja varjon rajan lähellä. Mutta jos paksu kaasukehä, pilvet ja/tai suuri meri tasaavat lämpötiloja, planeetta voi olla elinkelpoinen.

Lisäksi monet punaiset kääpiöt ovat [[Tähden aktiivisuus|aktiivisia]], eli niissä on suuria tähdenpilkkuja ja valtavia [[roihupurkaus|flareja]]roihupurkauksia. Aktiivisuus aiheuttaa planeetan pinnalla suuria lämpötilojen vaihtelua. Lisäksi lähellä tähteä oleva planeetta saa runsasta ultravioletti- ja röntgensäteilyä, jotka yhdessä tähtituulen kanssa kuorivat planeetan kaasukehän pois<ref name="T+A_2015_3">Tähdet ja avaruus 3/2015, Voiko kääpiötähtien ympärillä olla elämää, s 24, artikkeli sivut 20-26 </ref>. Jotkut tutkijat ovat myös väittäneet, että punaisille kääpiöille syntyy helposti vedettömiä planeettoja jo planeettojen syntyvaiheessa. Toisaalta punainen kääpiö on pitkäikäinen ja näitä tähtiä on paljon. Kylmällä vyöhykkeellä syntynyt [[kaasukääpiö|mini-neptunus]] saattaa ajan mukana ajautua elinkelpoiselle vyöhykkeelle. Tällöin mini-neptunuksen kaasuvaippa katoaa, ja siitä tulee ehkä elämälle otollinen valtameriplaneetta.