Ero sivun ”Neutralisaatiotekniikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p Kirjoitusvirhe korjattu
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p Vähäistä kielenhuoltoa
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
'''Neutralisaatiotekniikka''' ({{k-en|techniques of neutralization}}) eli '''rikoksen selittelytavat''' on [[kriminologia]]ssa käytetty lähestymistapa, jossa tutkitaan sitä, miten [[rikos|rikoksia]] tekevät henkilöt järkeistävät tekonsa itselleen ja pyrkivät vakuuttamaan myös muut tekonsa oikeutuksesta. Neutralisaatio antaa rikokselle myönteisen merkityksen. Neutralisaatiotekniikka on eräsyksi yleiseen oppimisteoriaan perustuva rikollisen käyttäytymisen selitysmalli, muutmuita ovat eriytyvä oppimisalttius, matkiminen sekä palkinnot/[[rangaistus|rangaistukset]]-tasapaino.<ref>Kivivuori 2008: 222–234.</ref> Klassinen neutralisaatioteorian esittivät vuonna 1957 G. Sykes & D. Matza.<ref>Sykes & Matza 1957; Siponen & Vance 2010: 488.</ref>
 
Neutralisaatiotutkimus ei ota kantaa teon moraalis-eettiseenmoraaliseettiseen tai kriminologiseen arvoon. Tämä kriminologian ala tutkii rikoskäyttäytymistä empiirisen tutkimuksen lähestymislähtökohdista analysoiden rikollisen käyttäytymisen yhteydessä esiintyviä selittelytapoja.<ref>Kivivuori 2008: 224.</ref> Vastuun kieltämistä voidaan pitää yleisimpänä rikollisen teon järkeistämistapana<ref>Kivivuori 2008: 224.</ref>.
 
==Määritelmät==
Klassisiin neutralisaatioihin kuuluvat vastuun kieltäminen ({{k-en|denial of responsityresponsibility}}), vahingon kieltäminen ({{k-en|denial of injury}}), rikoksen kohteen arvon kieltäminen ({{k-en|denial of victim}}), tuomion tuomitseminen ({{k-en|condemn the condemners}}) ja vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin ({{k-en|appeal to higher loyalties}}). Uudempia neutralisaatioita ovat vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa ({{k-en|metaphor of the ledger}}, "tilikirjavertaus") ja vetoaminen toimimiseen [[pakkotila|pakon edessä]] ({{k-en|defenceedefence of necessity}}, "välttämättömyyden pakko").<ref>Kivivuori 2008; 224-229224–229; Siponen & Vance 2010: 488.</ref>
 
Neutralisaatiotekniikoihin kuulumattomia suomalaisessa kriminologiassa havaittuja rikosten selitysmalleja nuorisorikollisten joukossa ovat lisäksi itsensä toteuttamisen malli (rikollinen teko on keino itseilmaisuun) ja tekojen kieli -malli (henkilö viestii teoillaan "pahaa oloaan" tai "huutaa apua"). Ensimmäistä voidaan pitää modernin "ymmärrysretoriikan" siirtymisenä rikollisten käyttämäksi järkeistämistekniikaksi, ja jälkimmäinen on lähellä klassinenklassista vastuun kieltämisen neutralisaatiotekniikkaa.<ref>Kivivuori 2008: 228.</ref>
 
==Esimerkkejä==
'''Vastuun kieltäminen''': "naksahtaminen", humalatila, kavereiden suorittama pakottaminen tai houkuttaminen tekoon, "herjaaminen tai häirintä on vain virtuaalista ([[internet]]-[[kunnianloukkaus]])". Organisaatioissa voidaan esittää väite: "vastuu on organisaatiolla".<ref>Kivivuori 2008: 224-225224–225, 229.</ref> Seksuaalirikoksen tekijä voi kieltää vastuunsa esimerkiksiksi selittelemällä, että hänen "seksuaalinen himonsa" oli "ylitsepääsemättömän voimakas".<ref>Kivivuori 2008: 225.</ref>
 
'''Vahingon kieltäminen''': "vakuutus korvaa vahingon (omaisuusrikos)", "varastan vain rikkailta tai keskiluokalta (omaisuusrikos)", "nainen haluaa tulla raiskatuksi ([[raiskaus]])". "Yrityksen varojen kavallus on oikeutettu, koska teko on vain 'laina'" ([[kavallus]]).<ref>Kivivuori 2008: 225, 229.</ref>
 
'''Rikoksen kohteen arvon kieltäminen''': "rikos ei vahingoita yksityishenkilöitä, tai se vahingoittaa vain organisaatioita ([[talousrikos]])", "kauppiaskin varas, mutta se tekee sen laillisesti ([[myymälävarkaus]])", "yritykseltä voi varastaa, koska se on kasvoton organisaatio ([[myymälävarkaus]], [[talousrikos]]), "teon kohde houkutteli tekoon kevytmielisellä pukeutumisellaan ([[raiskaus]])" ja "tapettavaan kansanryhmään kuuluvat ihmiset ovat "torakoita" ([[Ruandan kansanmurha]]).<ref>Kivivuori 2008: 225-226225–226, 229.</ref>
 
'''Tuomion tuomitseminen''': "Toiset osavaat käyttää järjestelmää paremmin omaksi hyödykseen kuin minä ([[talousrikos]])" ja "viranomaiset 'vainoavat' juuri meidän yritystämme ([[veropetos]])".<ref>Kivivuori 2008: 226, 229.</ref>
 
'''Vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin''': "Luonnonsuojelun vuoksi toiminentoimiminen (suomalainen [[nuorisorikollinen]]) turkistarhaukseen kohdistuvassa "kettutyttökettutyttörikoksessa"-rikoksessa. "Uskonnon vuoksi (modernin [[terrorismi]]n [[itsemurhaisku|itsemurhapommi-isku]]n suorittaja)", "valkoisten etujen puolustaminen maahanmuuttajia vastaan ([[rasismi|rasistisen]] [[äärioikeisto]]n [[skinhead]]-ryhmät)" ja "näkymätön taistelu kapitalismia vastaan ([[Ruotsin äärivasemmisto]])".<ref>Kivivuori 2008: 226–228.</ref>
 
'''Vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa''': "Hyvät teot kumoavat pahat teot (varastetun tavaran kauppias, USA)", "kavalluksen kohteeksi valittu yritys ansaitsi tulla kavalletuksi rangaistuksena tekemästään päätöksestä ([[kavallus]])" ja "olen ansainnut rahani ([[organisaatiorikos]])".<ref>Kivivuori 2008: 228, 229.</ref>
Rivi 25:
 
==Käytännön sovellukset==
Neutralisaatiotekniikoita käytetään tavanomaisessatavanomaisen (mm. [[raiskaus|seksuaalirikokset]], [[väkivalta]], [[varkaus (rikosoikeus)|varastaminen]]) ja [[tietoturva]]-, organisaatio-, [[talousrikos|talous]]- ja ns. valko­kaulus­rikollisuuden perusteluina. Eri neutralisaatiotekniikoistaneutralisaatiotekniikoita voidaan yhdistellä pyrittäessä lisäämään neutralisaation vakuuttavuutta, ja kaikissa rikostyypeissä voidaan käyttää kaikkia mahdollisia perusteita järkeistämiselle.<ref>Kivivuori 2008: 229; Siponen & Vance 2010: 448.</ref>
 
==Lähteet==